Ajatuksiani ekologisuudesta ja vegaanisesta ruokavaliosta

Olen pitkään miettinyt omaa panostani ympäristön hyväksi. Tällä hetkellä vegaaninen ruokavalio on kovassa nostessa ja hyvä niin. On tärkeää miettiä omia pieneltäkin tuntuvia valintoja, jotka helpottavat ympäristömme kuormittamista. Kerron tässä mitkä ovat ne asiat, joilla pyrin omalta osaltani vaikuttamaan ympäristöömme.

Luonnossa liikkuessa ympäristöasiat korostuvat ja niiden merkitystä osaa arvostaa. Kaupunkilaisena ei ole samanlaista tarvetta miettiä, mihin se myrkky menee, joka tuotteista valuu viemäriin. Luonnossa itse näkee miten vaikkapa shampoo jää järven pinnalle kellumaan, silloin miettii onko tämä ihan okei.

Jätteiden kierrätys

Heräsin ympäristökysymyksiin 2000-luvun alussa, jolloin olin Suomen Gallupilla töissä ja kävin läpi ympäristökysymyksiin ja kierrätykseen liittyvän kyselyn vastauksia. Omatuntoni rupesi kolkuttamaan ja kävinkin hyvin nopeasti ostamassa kotimme keittiöön bioroskiksen ja rupesin kierrättämään lähes kaiken mahdollisen mitä pieni kotitalous pystyy suhteellisen vaivattomasti kierrättämään. Tällä hetkellä taloudessamme kierrätetään: kartongit, patterit, paperi, biojätteet, sekajäte, metalli sekä lasi. Pieneksi jääneet vaatteet menevät lasten serkuille tai kierrätykseen. Roskikseen heitän vain käyttökelvottomat.

Lapsuudenkodissamme on opetettu, että luontoa täytyy kunnioittaa eikä luontoon saa jättää roskia. Tätä olen noudattanut ja opettanut nyös omille lapsilleni. Sen minkä jaksaa kantaa luontoon, jaksaa kantaa myös pois.

Ruokavalio

Ruokavalion osalta kasvisruokailuun siirtyminen on kohdallani vaikea tehtävä ärtyvän suolen oireyhtymän vuoksi. Ärtyvä suoli ei siedä moniakaan kypsentämättömiä kasviksia. Vatsalleni ei sovi pavut, linssit, sipulit, soija, kaalit… you name it. Lista on huomattavan pitkä.

Viime viikonloppuna olin töissä Koe kasvis -messuilla, jossa oli esillä erilaisia vegaanituotteita ja maisteltavaa riitti. Tiesin, että elimistöni ei siedä moniakaan siellä tarjottavia elintarvikkeita, mutta maistelin silti. Tilasin lounaaksi Soi soin seitan bowlin bataattiranuilla. Annos oli hyvää ja se oli ensimmäinen kosketukseni seitaniin. Maistoin päivän aikana soijapalan, palan mustapapupihviä, härkispihviä juurespedillä, soijavanukkaita, suuhuni eksyi myös hiukan sipulia ja kaalia seitanannoksen yhteydessä. Lauantaiyö meni tuskaisissa vatsakrampeissa, jotka eivät ole vieläkään ihan kokonaan hellittäneet. Tiedän, että tuollainen elimistön shokeeraaminen ei ole järkevää.

Ihanat ja viisaat instagramini seuraajat valistivat, että myös fodmap-ruokavaliota noudattaville on olemassa runsaasti vegaanisia vaihtoehtoja ja siirtyminen kannattaa tehdä maltillisesti siten, että suolisto ehtii tottua uusiin raaka-aineisiin. En siis ihan vielä heitä hanskoja naulaan eettisemmän ruokailun suhteen, mutta en kyllä ole myöskään heti jättämässä eläinperäisiä proteeininlähteitä ruokavaliostani. Muuten tämä muija saattaisi hyytyä jonnekin pientareelle. Olen muutenkin tällä hetkellä melko hyytynyt, sillä en ole voinut tämän yliherkän suolistoni vuoksi syödä edes vitamiinivalmisteita, sillä NIISSÄKIN on erilaisia lisäaineita ja muita suolistoani ärsyttäviä ainesosia. Arki on tällä hetkellä melko stressaavaa ja stressi tunnetusti ei paljoa helpota vatsaoireita, vaan päinvastoin.

Pyrin tekemään pieniä muutoksia ruokavaliooni ja valitsemaan mahdollisuuksien mukaan lähi- ja luomuruokaa. Lapseni ovat pyytäneet kotiimme kasvisruokapäivää ja vegaanisia ruokavaihtoehtoja, joten ehkä olisi syytä tosiaan tarttua tähänkin asiaan hiukan paremmin. (Ihanan valveutuneita!)

Kosmetiikka ja pesuaineet

Olen ihan liian pitkään ajatellut, että minun pitäisi siirtyä luonnonkosmetiikkaan, mutta ei ole ollut riittävästi aikaa ja innostusta perehtyä aiheeseen. Tänä keväänä olen vihdoinkin vähitellen saanut tehtyä asian eteen jotakin. Asian kiirehtimiseen on vaikuttanut se, että tyttäreni ovat aloittaneet meikkaamisen ja minua suorastaan hirvittää, kun he laittavat kasvoillensa kosmetiikkaa, joiden seurauksista ei voi olla ihan varma. Jännä, että omille kasvoilleen levittää joka aamu kemikaaleja ihan surutta, mutta lasten kohdalla sama hirvittää. Keskimmäisen tyttären iho reagoi todella voimakkaasti joihinkin minun voiteisiin turpoamalla ja kehittämällä pientä kuumottavaa näppylää. Ei hyvä! Hiusten värjääminen mietityttää myös.

Minua on pitkään vaivannut ennakkoluulo luonnonmukaista kosmetiikkaa ja pesuaineita kohtaan. Olin ajatellut, että ne eivät olisi yhtä hyviä kuin tavalliset. Onneksi ennakkoluuloni osoittautui vääräksi. Ostin esimerkiksi tammikuisilta Vegemessuilta kotiimme Method-pesuaineita, jotka ovat ympäristöystävällisiä ja pesevät hyvin! Astianpesuaine on hämmästyttävän tehokas ja enkä aio vaihtaa enää pyykinpesuainettakaan takaisin tavalliseen. Kymmenen euron arvoinen pieni pumppupullo kestää ainakin kuukauden meidän taloudessa, jossa pyykkiä pestään noin yksi koneellinen joka päivä. Method-pesuainetta annostellaan painalluksin, jonka ansiosta pesuainetta ei tule vahingossa loroteltua liikaa, kuten monen muun pesuaineen kohdalla tulee tehtyä. Pesuaine tuoksuu hyvältä ja pyykeistä tulee puhdasta.

En ole blogissani paljon kauneus- tai muotijuttuja kirjoitellut, mutta luonnonkosmetiikan osalta aion tehdä poikkeuksen. Olen aina ollut kiinnostunut kauneusjutuista ja muodista. Myönnän olevani turhamainen enkä voi edes kotona pukea toisiinsa sopimattomia vaatteita päälleni. Ramia aina naurattaa se kun mun täytyy valita salillekin mätsäävät vaatteet. Meikkiasioissa koen olevani edelleenkin aika avuton, vaikka olenhan meikannut jo kymmenen vuotta. 😀 Totta tosiaan, aloitin meikkaamisen vasta 26-vuotiaana. Vasta tällä viikolla olen testaillut ensimmäisiä luonnonkosmetiikkatuotteita: hiustenhoitotuotteita ja meikkejä. Ajattelin tehdä näistä tuotteista erillisen postauksen, kunhan olen tutustunut tuotteisiin riittävästi.

Jakakaa kaikki hyvät vinkkinne luonnonkosmetiikasta, pesuaineista ja fodmap-vegeruuista! Mitkä tuotteet on hyviä, mitkä taas eivät. Löytyisikö lukijoista myös fodmap-ruokavaliolla olevia vegaaneja? Kuulisin mielelläni kokemuksia.