Heippa ihanat lukijani! On ollut vähän hiljaista blogissa. Elämä kuitenkin tykittää eteenpäin kuin juna. Juna, jonka kyytiin ei meinaa saada itseään rimpuiltua ja sitten se vain menee tasaista tahtia eteenpäin. Asioita vain tapahtuu. Kalenterissa on ohjelmaa toisen perään ja kaamosväsymys tekee olemisesta tahmaista. Yritän kaikin tavoin pitää mielen virkeänä ja sitä kautta myös kropan ja tämän koko systeemin.
Teksti esikoisen koulun pääovissa
Minä ja mun rakkaat. Mitäs me rillipäät.
Aloitin viime viikolla Aleksi Litovaaran Mindfulness -videokurssin, josta olen kyllä ollut tosi innoissani. Tekee juuri nyt tosi hyvää. Tietoinen läsnäolo, pysähtyminen ja oman olon tunnustelu ei voi kyllä kenellekään haitaksi olla. Sen pitäisi myöhemmässä vaiheessa auttaa keskittymisvaikeuksiin ja saavuttaa henkistä hyvinvointia. Mä ennen suhtauduin kaikkeen tällaiseen hieman skeptisesti ja pidin vähän höpöhöpönä, mutta onneksi mieltä voi muuttaa ja suhtautumistaan asioihin. Ennen pidin myös tunteilemista heikkoutena ja nykyään se on juurikin toisinpäin. Mikä edes on heikkoutta tai vahvuutta?
Missä tämä mun arkijuna on puksuttanut? Viime viikon lopulla innostuin kokeilemaan, miten lähes neljän viikon käsien lepuuttelu on tehnyt ja punnersin ensin kesken työpäivän kokeeksi 20 punnerrusta. Sitten illalla sain itseni motivoitua salille. Ensin juoksin juoksumatolla ja kyyläsin peilistä tekniikkaa. Sen jälkeen tein vähän kyykkyjä ja vatsalihaksia. Yhtäkkiä sain idean, että mä kokeilen punnertaa. Nyt on menossa Tikiksen punnerrushaaste. Tuona päivänä ohjelmassa oli 75 punnerrusta. Mä sit tempaisin ja tein sarjoissa yhteensä 80. En ole aina niin kovin järkevä, mutta onneksi tuo tempaus ei kostautunut, vaan kädet pysyivät lihaskipua lukuunottamatta rauhallisina. Jee!! Oon tästä asiasta niin iloinen, ettette arvaakaan! Kohta alan taas innokkaasti käymään salilla.
Nyt vaan eilen onnistuin partiossa (ihan oikeesti, naurattaa edes kertoa näistä mun toilailuista) lasten kanssa temmeltäessä nitkauttamaan niskat. Pitihän mun kans tehdä kuperkeikkoja, karhukävelyä ja mitä näitä nyt oli. Ulkona pari tuntia värjötelleenä en ollut ehkä kovin vetreä ja lämmin. Onneksi tää alkaa vähitellen tästä vertymään.
Hitaan viikonloppuaamun terveellinen aamupala. 😀
Useampi teistä lukijoista on kommentoinut kaupallisista postauksista. Mä ymmärrän teidän ärtymyksen. Haluan kuitenkin alleviivata sellaisen asian, että kirjoitan vain tuotteista ja palveluista, joista oikeasti pidän ja joiden takana seison. Haluan aina kertoa rehellisen mielipiteeni. Toki kaupallinen yhteistyö on minulle myös sitä, josta euroja tililleni kilisee ja vaikka kuinka hassulta se tuntuukin, niin tämä on mun sivuduuni. Lisäksi kaupalliset postaukset on tässä hankalassa elämänvaiheessa sellaisia, joita on helppo toteuttaa, kun en halua henkilökohtaisia asioita kirjoitella tänne blogiin.
Silmäpussi-Sirpan aamulenkki töihin. Mä voisin noilla silmäpusseilla voittaa vaikka jonku palkinnon. Aika mojovat. 😀
Kaupallisista yhteistöistä pitää mainita, että kyllä tämä kynsilakkatäti oli näistä tuotteista aika innoissaan. 😀
Huomenna arvon voittajan Caseapp-kilpailussa, olkaa kuulolla.
Gute nacht!
Kaupalliset mainokset sinunkin blogissa on plussaa, kun näkee suoraan tykkäätkö sinä tuotteesta vai et. Jos blogi olis pelkkää kaupallista ja nekin kaikki huippuja vaan, niin silloin menis maku. Postaa ihmeessä näitä mainoksia, saan niistä vinkkejä ja on mukava lukea jo jonkun kokemuksia. (Aargh. saakohan tästä mun tekstistä mitään selvää enää, suomenkieli senkun rappeutuu)
Mä taas jouduin punttisali kieltoon, nyt olkapään takia. Pitäis saada aikaiseksi varata lääkäri aika. Nyt sitä on hoidettu hieronnalla ja fysioterapialla, mut ei näytä paranevan. Onneksi sentään saan tehdä kevyttä reeniä ja olen jopa pystynyt selkäni kanssa juoksemaan mailin, jippii!
Ihanaa joulun odotusta teille!
Kiva kommentti ja näkökulma. Itsekin toivoisin, että kaupalliset yhteistyöt hyödyttäisivät teitä lukijoitakin. 🙂
Kannattaa varata nopsaa lääkäriaika, että tietää mitä asialle pitää tehdä. Tsemppiä!
Luin huolimattomasti, että voisit polkea silmäpusseilla töihin. 😀
Ai miksen muka pystyis? 😀 😀
Silmäpusseista viis, mutta näytät nykyään vapautuneemmalta ja iloisemmalta! 🙂
Hyvä blogi ja tuotetestaukset on aina plussaa! Hyvää syksyä koko teidän girl power -familylle! 🙂
Oi, ihana kuulla! Sitä mä olenkin. 🙂
Heippa! Voisitko tehdä postauksen työmatkapöyräilystä? siitä miten pukeudut nyt ja talvella? 🙂 Käytätkö noita 2xuun kompressiotrikoita myös pyöräillessä? 🙂 (siis päällihousujen alla) ite pyöräilin koko kesän töihin ja elokuuhun se loppui, kunnes innostuin taas.. niin kiinnostaa tuo pukeutuminen ja kaikki muukin tärkeä tieto 🙂
Tunnen piston sydämessäni. Olen lupaillut tätä postausta jo hetken, mutta tulossa se on. Tämä yhteistyökuvio vähän laajeni tässä matkan varrella, siksi ottaa aikaa, että tämä pulahtaa ulos.
Käytän 2XU:n trikoita myös pyöräillessä. Tuntuu, etten muita trikoita enää käytäkään. Ne on niin hyvää matskua, ettei kulu persuksesta, vaikka kuinka pyöräilisi niillä. 🙂
Talvipyöräilyn a ja o on lämpökerrasto ja pyöräilykenkien tuulenpitävät suojukset.
Olipa mukava lukea sun kiinnostus Mindfulnesiin. Itsekin latasin kaksi viikkoa sitten puhelimeen Leena Pennasen mindfulness ohjeman ja olen pyrkinyt tekemään harjoitteita päivittäin. Mäkin olen aina ennen pitänyt tällaisia juttuja huuhaatouhuina, mutta täytyy myöntää, että nyt parin viikon jälkeen, huomaan monesti ottavani aikaa itselleni ja olemaan läsnä tilanteissa 😀
Mielelläni kuulisin lisää myöhemmin kokemuksiasi videokurssista. Millainen se oli ja saiko rahalle ns. vastinetta
Mukavaa loppuviikkoa
Hauska kuulla, että ollaan vähän kuin samassa vaiheessa. 🙂 Mä käyn tuon kurssin läpi, tai edes pidemmälle ennen kuin kirjoittelen siitä kovin syvällistä analyysia. Kurssi on siis vielä kesken.
Ihania kynsilakkoja!
Nimim. Kynsilakka-addiktio 😉
Sama addiktio täälläkin. 🙂