Totuttelua

Neljäs työpäivä takana ja oon ihan sairaan väsynyt. Töihinpaluu on sujunut aika leppoisasti, koska olen enimmäkseen vain istunut koulutuksessa eikä mun ole tarvinnut kauheasti istua koneella. Tiistaina tuli todettua, että käsi rasittuu todella paljon koneella istumisesta. Pystyn istumaan kaksi tuntia koneella ja sen jälkeen on pakko pitää tauko, koska käsi kipeytyy. Postaustahtikin on kummasti hidastunut. Leppoisasta alusta huolimatta olen työpäivän jälkeen ihan sairaan väsynyt enkä jaksa mi-tään. Kai tähän taas tottuu. Ollaan kyllä tehty paljon juttuja tällä viikolla, joten ei tässä ole ehtinyt iltoja istua koneella.

Eilen oli hieroja. Hierottiin jalkoja ja revittiin penikoita. Au! Jalat oli kuulemma yllättävän vähän jumissa siihen nähden kuinka paljon jalkatreeniä olen viime aikoina tehnyt. Nyt hieronnasta on muistona mustelmia jaloissa ja jaloissa sellainen olo kuin olisi tehnyt rankan treenin eilen. Siitä huolimatta juoksin aamulla töihin. Innoissani siitä, kun kiinnityskohta oli saatu kiskottua irti. Ei ollut hyvä idea, jalat tuntuivat juostessa tosi tukkoisilta ja penikat kipeytyivät uudestaan, vaikka juoksin lenkin taas Asicseilla. Mä luulen, että penikkavaivojen syynä on nuo molemmat uudet matalat lenkkarit. En nyt yhtään jaksaisi tällaisia vaivoja, mutta eipä se auta. Töissä laitoin kipeämpään jalkaan tiikeribalsamia, jota löysin työpöydän laatikosta. Tiikeribalsami tuntui ihanalta jalassa. Purkissa oli enää rippeet jäljellä. Mistä sitä saa lisää?

Aamulla oli ihana sää. Niin kesäistä, raikasta ja ihanaa!

Eilen illalla oli ihanan ystäväni babyshowerit. Pöydät notkuivat mitä ihanampia herkkuja ja talo oli täynnä naurua. Mä pysyn edelleen herkkulakossani. En enää jotenkin halua ajatella sitä lakkona, mä haluaisin ajatella, että tämä on mun uusi ruokavalio. Babyshowereissa oli tarjolla myös tosi herkullista raakakakkua. Mä herkuttelin sillä eikä enää tehnyt (niin paljoa) mieli niitä muita kakkuja ja karkkeja.

Tänään oli fysioterapia. Hyvin menee edelleen! 🙂 Taas mä lähdin tuolta hyvällä mielellä pois. Nyt ollaan sellaisessa pisteessä, että kuminauhajumppaan ja muihin harjoitteisiin on vaikeampi löytää motivaatiota. Käden liikeradat riittää arkiaskareisiin ja käsi on enimmäkseen kivuton. Ei ole tavallaan mitään sellaista pakottavaa syytä tai muistuttajaa, miksi kuntoutusliikkeet pitäisi tehdä. En kuitenkaan tarkoita, että olisin jättämässä treenejä välistä tai luovuttamassa, mutta nykyään harjoittelut on helpompi unohtaa. Nyt pitää vaan enemmän aktivoitua niiden kanssa ja muistaa tehdä. Seuraava aika on viikon päästä ja sitten alkaa jo vähän voimallisempi harjoittelu. Punteistakin jo puhuttiin, jee!

Aamulla väärässä paikassa väärään aikaan, mutta hyvällä fiiliksellä kuitenkin. Ehdin mä sentään sinne oikeaan paikkaan ajoissa.

Kotiin pyöräillessä piti liikennevaloissa kääriä lahkeet ylös. Taas hymyilytti, kun tuntui niin kesältä.

Postilaatikossa odotti tällainen. Kiitos Hanna! Et arvannutkaan, miten oikeaan aikaan tämä kirja saapui meidän perheeseen! Meillä on ruoka ja ruuanlaitto nyt se juttu. Kirjoitan tästä aiheesta myöhemmin lisää.

Musiikkipostauskin on pitänyt moneen kertaan tehdä. Tällä hetkellä kuuntelen Daft Punkin uusinta levyä iTunesista streamina. Tää on ihana! Tunnistettavasti Daft Punkia, mutta paljon smoothimpaa. Tyylikästä. Menkää kuuntelemaan, jos tuo kolahtaa omaan musiikkimakuun.

Yritän pitää postaustahtia yllä, kunhan tokenen tästä koomastani.