Sain maistettavaksi Alpro soyan soijamaitoa. Maito ei siis ole lainkaan maitoa, vaan se on täysin kasviperäinen juoma. Soijamaidossa ei ole laktoosia eikä maitoa, vaan siinä on kasvisteroleja, kasviproteiineja, lisättyä kalsiumia sekä B2-, B12- ja D2-vitamiineja.
Soijamaidon ravintosisältö verrattuna kevytmaitoon (soijamaito vasemmalla, kevytmaito oikealla).
Energiaa 38 kcal / 46 kcal
Proteiinia 3,0 g / 3,2 g
Hiilihydraatteja 2,3 g / 4,8 g
Rasvaa 1,8 g / 1,5 g
Josta tyydyttyneitä 0,3 g / 1,0 g
Kalsiumin ja vitamiinien määrä on suurinpiirtein sama.
Maidon väri on vähän keltaisempi kuin lehmänmaidon, mutta maku on varsin miellyttävä. Lapsetkin sanoivat, että “tämä maistuu vähän vaniljalle”. Minäkin tykkäsin mausta. Voisin juoda sitä lehmänmaidon sijaan ihan maun vuoksi.
Kahvimaitona soijamaito ei toimi niin hyvin esteettisistä syistä. Jotenkin tuollainen kökkäreinen ulkomuoto etoo, vaikka maku oli hyvä eikä suuhun tullut kökkäreitä.
Tämä oli mun ensikosketus soijamaitoon ja tykästyin sen verran, että saatan korvata muutamat maitopurkilliset tällä. Hinta on tosin tuplaten tavalliseen maitoon verrattuna. Onkohan ne terveysvaikutteet oikeasti sen arvoisia? Maidon nimittäin väitetään alentavan kolesterolia. Milläköhän tasolla mun kolesteroliarvot on? Niitä ei ole koskaan vielä mitattu.
Huomenta,olen vähän varhain hereillä,mutta pikakommentti.Eli pilates/tehotreeniohjaajani(fysioterapeutti)suosituksesta olen jo pitkään käyttänyt palautus/välipalajuomana vaniljan-tai kaakaonmakuista soijamaitoa pikkutetroissa.Omaan suuhuni sopii paremmin kuin ne jauhejuomat.
Alpron light -soijamaito toimii parhaiten kahvin kanssa, se ei juoksetu.
Joskus taisin kokeilla niitä pikkutetroissa myytäviä vaniljan makuisia soijamaitoja. Maistu ihan vaniljakastikkeelle ja ihan hyviä olivat pirtelössä. :o) Mutta tosiaan, jo hinnanki takia ne jää kauppaan, ja maito ON hyvästä! Ehkä joskus harvoin vois ostaa, mutta palautumiseen maitorahka on taatusti parempi ko soijamaidot. Siitä kolesterolin vaarallisuudesta voi olla montaa mieltä (uusimmat tutkimukset ei liitä korkeaa arvoa sydän- ja verisuonisairauksiin), mutta ei siitä sen enempää.
Sari: Soijamaito maistuu paljon paremmalle kuin ne ällöttävät jauhojuomat.
Elina: Kiitos vinkistä, kaimaseni. 🙂
Hurahtanu Heidi: Pitääpä testata niitä tetrajuomiakin. Kerro vaan lisää kolesterolista. Mua kiinnostaa. 🙂
Mennään sitten kolesteroliin:
Rasva-aiheiset tutkimukset ja tyydyttyneen rasvan “välttäminen” on lähtenyt amerikkalaisen Ancel Keys’n vuonna 1953 tekemästä tutkimuksesta, joka ei todellakaan ollut tieteellinen, vaan tuloksia vääristeltiin armotta. Hän myönsikin myöhemmin 70-luvulla, että tutkimus ei ole luotettava vaan antaa väärän kuvan. Silti, 60 vuotta myöhemmin edelleen mennään sen vanhan, epätieteellisen tutkimuksen näyttämää tietä. Tässä kohtaa mulla loppuu ymmärrys.. Mutta asiaan.
Ihmiskeho tuottaa itse noin 80% tarvitsemastaan kolesterolista, loput se saa ravinnosta. Useat sydänkirurgit ym. asiantuntijat, kuten mm. tri Lundell ja usea ruotsalainen tiedemies: Werkö, Sundberg, Schrestén, ovat sitä mieltä, että sydän- ja verisuoniongelmat johtuvat tulehduksista verisuonissa, joita kolesteroli yrittää paikata. Siis ilman kolesterolia suoni vuotaisi ja asianomistaja tuskin kovin kauaa olisi elävien kirjoissa.
Lisää tekstiä (ja viitteitä linkkien kanssa) löytyy esimerkiksi Koltan blogista: (koltta.com). Kirjoittajalla on omanlaisensa tyyli kirjoittaa, mutta asiaa löytyy todellakin sarkasmin seasta.
Ja muuten, eräs mielenkiintoinen amerikkalainen tutkimus on se, että sydänkohtausten vuoksi sairaalahoitoon joutuneiden potilaiden kolesteroliarvot olivat paljon pienempiä kuin odotettiin, paljon alle amerikkalaisten keskiarvojen, ikä huomioon ottaen.
Jotenki minusta siis tuntuu, ettei asiaa ole tutkittu vielä loppuun asti. Mielenkiinnolla odotan lisätutkimuksia. Ruotsissahan on tehty joitakin tutkimuksia (Suomessa ei juurikaan), mutta en itse ole vielä päässyt niihin käsiksi.
Jokatapauksessa erittäin mielenkiintoinen asia, liittyy omaan alaanikin (ei kuitenkaan ravinto- tai terveysalaa suoranaisesti), joten siksikin kiinnostaa.
Itse opiskelen sairaanhoitajaks ja tuo kolesteroli-homma on meillä ollut ravitsemuksessa paljon esillä. Mm. se kuinka lahjottavissa Suomalaiset lääkärit ovat ja kuinka statiini-lääkityksistä on enemmän haittaa kuin hyötyä (mm. 10/100 saattaa huonolla tuurilla sairastua haimatulehdukseen), sekä sitten muistaakseni myös se, että olikos niin että kun ylittää 60 ikävuoden, niin kolesterolilla ei ole merkitystä ainakaan naisilla. Kolesteroli saa siis olla korkeana, joidenkin tutkimusten mukaan. Kannattaa etsiskellä netistä tutkimuksia ja katsoa mitkä firmat niitä ovat teetättäneet ja rahoittaneet. Monestihan se rahoittaja voikin päättää, mitä tutkimuksesta julkisesti kerrotaan :/