Sain kutsun Sauconyn Stride Labiin, eli askelanalyysiin. Menin analyysiin uteliain mielin, sillä edellisestä askelanalyysistä oli aikaa. Muistan, että joskus juoksuharrastuksen alkuvuosina (eli joskus 2000-luvun alkupuolella) kävin 4Runners-myymälässä sellaisessa nopeassa askelanalyysissä, jonka perusteella osasin ostaa itselleni juoksukengät.
Vuosien varrella olen saanut opastusta juoksutekniikkaan ja sitä on katsottu useamman eri juoksuvalmentajan toimesta. Omasta mielestäni olen osannut korjata asioita ja parantaa tekniikkaa vuosien varrella. Tiesin kuitenkin, että tekniikassani on edelleen paljon parantamisen varaa, koska juoksusta johtuvat urheiluvammat ovat hyvin todennäköisesti seurausta vääränlaisesta tekniikasta.
Askelanalyysiä tehnyt Ville kyseli ensin taustatietoja. Hän kysyi kuinka paljon olen juossut, minkälaisilla kengillä, minkälaisia vammoja on ollut ja mitä tavoitteita mulla on juoksun suhteen. Taustatietojen selvittämisen jälkeen menin matolle juoksemaan. Juoksuani kuvattiin kolmesta suunnasta. Juoksin ensin itseni maton kanssa tutuiksi ja lämpimäksi, jonka jälkeen Ville laittoi kamerat päälle.
Juoksuni kuvaamisen jälkeen menimme koneelle ja Ville näytti pysäytyskuvia juoksustani. Se oli k a m a l a a . Tiedän hyvin, miten kuuluisi juosta ja miltä hyvä juoksuasento näyttää. Tiedän siis teoriassa todellakin, miten kaiken pitäisi mennä, mutta voi kamala, miltä se mun juokseminen näytti.
Askel ei todellakaan tullut vartalon alle, ponnistus lähti aivan mistä sattuu, keskivartalo petti ja kädet heiluivat aivan omia liikeratojaan.
Vaikka kaiken tämän näkeminen kirpaisi, se oli todella tarpeen. En nimittäin halua taas päätyä kahdeksi vuodeksi telakalle, vaan aion ottaa Villen opeista vaarin. Sain ohjeeksi miettiä ensisijaisesti pään asentoa. Jos pää työntyy eteen, koko muu paketti hajoaa. Samaa on sanonut myös Minttu Kasvoklinikalla, Rami punttitreeneissä, Anne uintitreeneissä ja Sara keskivartalotreeneissä. Jännä, että sama laulu on kaikessa tekemisessä. Olen tätä yrittänyt parantaa ja olen jo asioita tiedostanut, mutta enpä ole muistanut juostessa ajatella. Pään asennon lisäksi mun täytyy opetella aktivoimaan pakarat paremmin ja löytämään voima ponnistukseen nimenomaan sieltä.
Ville oli tosi inspiroiva kertoessaan omasta juoksufilosofiastaan. Hänelle juoksu on monen muun asian lisäksi myös itseilmaisua. Hän on ammentanut tanssiharrastuksesta paljon asioita juoksuun. Luulen, että ymmärsin mitä hän tarkoitti. Hän kertoi kuuntelevansa askellustaan ja jos se kuulostaa kummalliselta, hän lähtee korjaamaan tekniikkaa pala palalta. Tunnistan tämän tavan, mutta osaan tehdä sen vain pyöräillessä. Inspiroiduin ihan valtavasti ja aion jättää seuraavilla lenkeillä kuulokkeet kotiin ja kuunnella, miltä se askellus kuulostaa.
Aluksi olin analyysin jälkeen ihan ankeana, että miten en ole vieläkään oppinut mitään, mutta sitten päätin, että aion vielä oppia. Se on jo alku, että olen aika hyvin tietoinen kehostani ja virheasennoista. Vielä kun nämä tiedostaa paremmin juostessa, niin ehkä voin vielä kehittyä.
