Mulla on kauheasti kuvia purjehdusreissulta ja vielä Vierumäen reissulta haluaisin vielä yhden postauksen kirjoittaa ennen kuin päästään taas nykyhetkeen. 🙂 Haluan nyt jakaa linnoitussaaren ja Loviisan kuvat teidän kanssanne, nimittäin saari oli tosi upea. Palataan siis hetkeksi vielä viime viikon purjehduseissun tunnelmiin. Vähän kyllä tekisi mieli ottaa myös kantaa blogeissa käytävään keskusteluun lihavuudesta ja rantakunnosta. Tässä kaksi postausta, jotka jo linkitin blogin facebookiin:
– Fit you too: Kun katson ympärilleni, niin joka paikassa tursuaa
– Kukka Laakso: Oletko #rantakunnossa? Häpeä!
Ehkäpä kirjoittelen ajatuksiani tästä myöhemmin.
* * *
Matkamme jatkui upealta Byön-saarelta Svartholman linnoitussaarelle Loviisan edustalle. Matka oli niin lyhyt (noin 4 tuntia), että lapsetkin hämmästellen kysyivät, että onko tuossa jo se saari, mihin olemme menossa. Merellä aikakäsitys on aivan toinen kuin maissa. Aika menee nopeasti, mutta tuo neljä merellä vietettyä päivää tuntui vähintäänkin viikolta. Merellä pääsee irti arjesta ihan totaalisesti.
Svartholman linnoitus on Suomenlinnan sisarlinnoitus ja oli samaa puolustusketjua. Linnoitus oli jo päivällä kaunis ja ihmeellinen, mutta auringonlaskun aikaan taivaalle ilmestyi täysikuu, niin jo oli kaunista!
Tein mun rakkaalle synttärikortin Svartholman laiturille.
Seuraavana aamuna aikaisin moottoroimme veneen Loviisan vierasvenesatamaan. Tuonakin päivänä meille osui täydellisen kuuma kesäpäivä. Kävimme vähän kaupungilla pyörimässä ja ihmettelemässä Loviisan kirkkoa, joka oli rakennettu suurimmaksi osaksi merilinnoituituksen pommituksen jäljiltä sinkoilleista tiilistä. Samoista tiilen paloista tein tuon synttärikortinkin. Svartholman rannan kivet olivat tuota punaista tiilikiveä, joka tosiaan oli pommituksissa levinnyt mereen.
Svartholman linnoitussaarelle pääsee Loviisasta risteilypaatilla. Erityisesti pääkaupunkiseutulaisille suosittelen visiittiä Loviisaan ja sieltä vielä piipahdusta merelle.
