to top

Terveisiä purjehduskuplasta

Olen kolmatta päivää purjehtimassa. Piti oikein laskea. Purjehtiessa päivämäärällä tai kellonajalla ei ole kauheasti merkitystä. Päivien kulkua ohjaa fyysiset tarpeet ja säätila. Määränpään sanelee tuulen suunta. Tällä reissulla tuulet ovat olleet heikot, toisin kuin viime purjehduksella, jolloin  askartelimme kovissa tuulissa viiden lapsen kanssa. Kevyellä tuulella purjehtiminen on joskus tylsää, mutta tällä kertaa se on ollut meditatiivista ja opettavaista. Kevyellä tuulella purjeet täytyy saada optimaaliseen asentoon, että vene saadaan edes liikkumaan. Optimaalista asentoa ja skuuttipistettä etsiessä oivaltaa, mikä toimii millekin tuulen suunnalle parhaiten. Veneen hidas lipuminen tuntuuu rentouttavalta ja rauhoittavalta, erityisesti sellaisessa säässä, joka eilen aukeni sateisen päivän jälkeen. Laitoimme moottorin päälle vasta, kun vauhti hiipui 2 solmuun. :D Olemme purjehtineet vain lyhyitä pätkiä vailla minkäänlaista tarkkaa reittisuunnitelmaa. Koitamme pysyä melko lähellä Espoota,...

Continue reading

Saariston lapset

Heräsimme Vallisaaressa upeaan aurinkoiseen aamuun. Laitoin kahvit tulille ja kipaisin saareen huussiin ja hammaspesulle. Aamun sää enteili helteistä päivää, mutta sitä on tämän kesän heinäkuussa turha toivoakaan. Yritimme suoriutua lähdöstä niin hiljaisesti, etteivät lapset heräisi. Veneen nokka irtosi laiturista seitsemän aikoihin. Tuuli aivan täydellisesti ja fiilistelimme hetken purjehtimista, kunnes tuuli hyytyi nollaan ja jouduimme moottoroimaan loppumatkan. Lapsetkin heräsivät ennen aikojaan, mutta saivat pyytämänsä, eli herätyksen vasta keskellä merta. [caption id="" align="alignnone" width="1024"] Kustaanmiekka[/caption] [caption id="" align="alignnone" width="1024"] Äiti nauttii aamukahvia veneen kannella.[/caption] Saavuimme Porvoon edustalla sijaitsevaan Pirttisaareen jo yhdentoista aikoihin aamulla. Lapsia kiinnosti lähinnä onko saaressa sähköä kännykän lataamiseen, ei (onneksi) ole. Onko saaressa kauppaa tai kahvilaa. Ei ole sitäkään. Itse halusin päästä nimenomaan tällaisiin aitoihin paikkoihin, jotka tuntuvat siltä kuin pääsisi keskelle...

Continue reading

Vihdoinkin merellä

Olen purjehtinut joka kesä siitä asti kun olin 2-vuotias. Samaa perinnettä olen jatkanut omien lasteni kanssa. Tänä kesänä olen 14. kertaa lasteni kanssa purjehdusreissulla. Useimpina kesinä olemme purjehtineet yhtäjaksoisesti viikon, viimeisinä kesinä vähän lyhyemmän pätkän. Tyttäreni ovat purjehtineet melko pitkiä matkoja ja ovatkin seilanneet lähes koko pitkän Suomen rannikon päästä päähän. Ei tosin yhtäjaksoisesti. Tänään lähdimme Espoon Nuottaniemestä kolmen jälkeen. Ennen merelle lähtöä söimme tukevan myöhäisen lounaan Villa Pentryssä, jotta jaksaisimme purjehtia. Lounaalla keskimmäinen tyttö ilmoitti, että hän jaksaa purjehtia maksimissaan kaksi tuntia yhteenmenoon, mutta kun äiti ilmoitti, että purjehtisimme tänään Vallisaareen, tyttöä ei enää haitannut yhtään, että matkaan saattaisi mennä neljäkin tuntia. Merelle lähdettyä pilviverho hävisi taivaalta ja tilalle tuli lämmittävä auringonpaiste. Tytöt navigoivat ja tähystivät ja välillä hävisivät kajuuttaan kännyköidensä...

Continue reading

Kaunissaaresta itään

Kaunissaari - Santaholma - Byön 22 mpk Aamu valkeni Kaunissaaressa utuisena. Heti aamusta piti kiskoa purjehdustakkia niskaan tuulihousujen kaveriksi ja pipokin piti kaivaa päähän, mutta purjehtiessa säällä ei ole oikeastaan mitään merkitystä, jos on oikeanlaiset varusteet. Testasin yhdellä arkiviikon iltapurjehduksella uutta purjehdustakkiani kaatosateessa ja totta tosiaan kyllä se vaan pitää vettä. Tietenkin pitää, mutta jotenkin sitä aina vähän epäilee. Takki on ihan huippu muutenkin, se on hengittävä ja viileä, jos alle laittaa vain ohuen kerroksen. Kylmemmälle kelille alle voi lisätä kerroksia, koska takki on mulle sopivan väljä. Elämäni ensimmäinen ihan oikea purjehdustakki. Kaunissaaresta purjehdimme lyhyeltä tuntuvan matkan Santaholmaan, jossa pysähdyimme laittamaan ruuan. Lapset säntäsivät ruuan jälkeen uimaan ja itse kellahdin tyytyväisesti päiväunille. Levänneinä lähdimme taas jatkamaan pienen pätkän käsittämättömän upeaan poukamaan Byön-saarelle. Perämerellä lapsuuden...

Continue reading

Tervehdys mereltä

Pakkasin maanantaiaamuna kamat ja lapsukaiset taksiin ja suhattiin satamaan äitini veneelle. Mulla on jo useampana kesänä ollut tapana tehdä viikon purjehdus tyttöjeni kanssa jonnekin päin Suomen rannikkoa. Tällä kertaa viikko onkin neljä päivää ja ensimmäistä kertaa suuntasimme Espoosta itään. Aikaisemmilla reissuilla on tullut tutuksi oikeastaan koko rannikko Oulusta Espooseen asti. Toivottavasti pääsemme vielä toisenkin kerran tänä kesänä tyttöjen kanssa merelle. Mieheni jäi mantereelle yksin paiskimaan töitä. Ensimmäisenä päivänä purjehdimme Espoosta Kaunissaareen Sipoon edustalle, joka oli nimensä mukaisesti kaunis. Saaressa törmäsimme aivan uudenlaiseen ilmiöön, nimittäin telttakesämökkeihin. Siellä oli huomattavan paljon pysyviä telttaleirejä aivan upeilla merinäköalapaikoilla. Meille osui mitä parhaimmat purjehdussäät. Harvoin voi purjehtia lyhythihaisissa, mutta heti maanantain keli oli juurikin sellainen. Yövyimme Kaunissaaressa ja iltaruoan valmistimme nuotiolla. Ruoka maistuu aina niin paljon paremmalle luonnossa. Ruoan jälkeen kävelimme...

Continue reading