Vihdoinkin ehdin hetkeksi kirjoittelemaan. Viime viikko tosiaan meni viiden lapsen kanssa ja illat treenatessa tai muuten vain ladatessa. Viikonloppuna vielä vietimme tyttöjen sukulais- ja kummisynttärit. Huh. Meidän pienessä neliössä oli 18 lasta ja vähintään sama määrä aikuisia.
Viime viikon torstaina sain itseni vihdoinkin joogaan. Olen haaveillut siitä pitkään, mutta torstaina sain aikaiseksi hilata itseni Sörkkaan Lakshmiin.
Kuvat Lakshmi Yoga Clubin sivuilta
Lakshmiin mennessä olo oli heti tervetullut. Ohjaaja Anna moikkasi iloisesti ja muisti vielä nimenikin. Tällä kertaa vein mukanani ystäväni Marun, joka ei ole pahemmin joogannut aikaisemmin. Tunti oli hathajoogaa, josta monella on varmasti sellainen mielikuva, että se on kevyttä hengittelyä ja venyttelyä, mutta Annan vetämänä se ei ole sitä. Olin Marulle sanonut etukäteen, että tunnilla ei välttämättä tule hiki. Olin tainnut itsekin unohtaa, minkälaisia tunteja Lakshmissa pidetään. Lihakset väsyivät asanoissa ja hikipisarat vain valuivat pitkin selkärankaa. Olin joogan tarpeessa monessa mielessä. Olen laiminlyönyt taas vaihteeksi venyttelyn ja oikeastaan myös keskittymisen ja rauhoittumisen. Huomasin joogassa kuinka kömpelö olen ja kuinka mielettömästi opittavaa joogassa on. Taas se ihana kipinä iski. Nyt on pakko ottaa jooga säännöllisesti harjoitusohjelmaan. Jännittää vain melkoisesti, miten vasen käsi kestää joogaamisen, mutta ainakin tuon tunnin kesti hyvin, mitä nyt jälkikäteen jomotti aika mojovasti, mutta sekin jomotus rauhoittui parin seuraavan päivän aikana. Ei nämä kädet mitenkään ihan toivottomat kuitenkaan ole! Kädet kestävät jo käsilläseisontaharjoittelun. Siltakaato kirpaisee jäykkää leikattua kättä, mutta kelatkaa: mun käsi leikattiin maalis-huhtikuun vaihteessa ja mä pystyn seisomaan käsilläni! Mun mielestä ainakin aika mieletöntä!
Ohjaaja Anna. Kuva Lakshmi Yoga Clubin sivuilta
Lakshmi Yoga Club on ihana paikka ja siellä ohjaus on mun mielestä ihan priimaa. Ei tarvitse yksin arpoa teenkö nyt liikkeen oikein tai edes sinnepäin, kun Anna kiertää koko ajan korjaamassa asentoja ja kertomassa vinkkejä. Lakshmissa on ihan erityinen tunnelma. Ehkä hieman harras, mutta silti rento, leppoinen ja hyväksyvä. Siellä käy tosi monen tasoisia joogaajia ja kaikki hengittävät samaan tahtiin ja vääntävät itseään asanoihin yhtenä porukkana. Olipa ihana käydä tuolla taas pitkästä aikaa!
Minä ja Maru tunnin jälkeen
Ps. Tämä ei ole maksettu mainos. Minulla ei ole mitään yhteistyösopimusta Lakshmi Yoga Clubin kanssa. Mä vain pidän tuosta paikasta tosi paljon!
