Nyt on kevät! Mä julistan se nyt alkaneeksi, huolimatta säätiedotuksista, jotka lupaavat pakkaskelejä vielä tulevaksi. Eilen töistä kotiin juostessa sain juosta osan matkasta paljaalla asfaltilla ja tänään kotiin pyöräillessä syljin hiekkaa suusta ja pyyhin rapaa naamalta. On ihan älytön juoksuhinku ja treenihimo muutenkin. Mieli on kaikin puolin kirkastumaan päin. Talvihorros pitäisi nyt vain jotenkin lopullisesti ravistella pois. Välillä nimittäin työpäivän jälkeen väsyttää niin paljon, että pikku asiat tuntuvat aivan ylivoimaisilta. Kevät on mun vuodenaika. Olen aina rakastanut kevättä ja sitä kun luonto herää. Siksi menimme keväällä naimisiinkin. Keväässä on jotakin kutkuttavan ihanaa.
Juoksu eilen töistä kotiin
Matka: 7 km
Kesto: 44 min
Syke: keski – 153 bpm, max – 167 bpm
Kalorit: 364 kcal
Juoksu tänä aamuna töihin
Matka: 7 km
Kesto: 45 min
Syke: keski – 154 bpm, max – 185 bpm
Kalorit: 379 kcal
Hirveillä sykkeillä mä jolkotan. Jalat on ollut aika tönkköinä koko viikon, ehkä siksi. Pitää ruveta taas juoksemaan pitkiä ja hartaita peruskestävyyslenkkejä juoksukunnon parantamiseksi. Paitsi. Huomenna menen ortopedin juttusille suunnittelemaan leikkausta ja menen esittämään viimeisetkin mieltä kaihertavat kysymykset ja teen lopullisen ratkaisun leikkaukseen menosta. En mä paketoidulla kädellä kyllä hirveästi juokse. En ainakaan kahteen kuukauteen (ortopedin mukaan). Pitää huomenna lääkärin kanssa miettiä hyödyt ja haitat huolellisesti, mahdolliset riskit ja toipuminen. Mitenköhän te kestätte lukea mun sairauskertomusta sitten, jos ja kun leikkaukseen menen?
Mieli on aika aurinkoinen. Päivän ilahduttavin juttu oli, kun vanha kaveri otti yhteyttä ja sovimme tapaavamme joogan merkeissä viikon päästä. Hän lupasi suunnitella olkapääystävällisen joogatunnin. <3
Mikä fiilis sulla?
Sama fiilis, se on kevät nyt! Olen syntynyt keväällä ja naimisiin mentiin mekin keväällä, se on jotenkin mun juttu. Vielä pari viikkoa sitten aamuherätykset olivat yhtä tuskaa, nyt heräilen ennen kellon soittoa ihan pirsakkana… Se on tää valo. Ja tosiaan, juoksu kiehtoo taas ihan eri tavalla kuin pakkasilla ja pimeässä… Viikonloppuja!
Juuri noin. Ihanaa! Hyvää viikonloppua sinullekin!
Kyllä me jaksamme lukea, vaikka blogi kääntyisikin sairaskertomukseksi. Silloinhan meitä lukijoita vasta tarvittaisiinkin kommentoimaan ja tsemppaamaan.
Työmatkaasi liittyen heräsi kysymys: Onko sulla useita liikennevaloja matkasi varrella vai pääsetkö juoksemaan/fillaroimaan vapaasti ennen ja jälkeen länsiväylän?
Ihanaa, tosi kiva jos jaksat seurata ja tsempata sitten. Mä luulen kanssa, että silloin mä tarvitsen erityisen paljon tsemppausta. 🙂
Parit isommat liikennealot on matkan varrella. Mä kuljen Kuusisaari-Lehtisaari-reittiä.
Ihanan reipas 🙂 Oon aamuisin aina yrittäny bongata sua kommandona, mut ehkä mä oon aina liian aikaisessa, kun meen seiskaks töihin.
Ja vinde sun silmät on kyllä niin upeet!
Sellanen fiilis, et pitäis venytellä. Mut tässä mä istun. 😀
Haha, ninjakommando, Pitäjänmäen paholainen. Sä oot todellakin liian aikaisin liikkeellä. Harvoin itse suoriudun seiskaksi.
Kiitos! <3
Venyttelitkö?
En. 😀
Ullatus. 😀