Mieltä ylentävää aloittaa lomapäivä jyskyttävään päänsärkyyn. Lapset saivat itse laittaa itselleen aamupalan, kun yritin taistella unen avulla päänsärkyä pois. Yhdentoista aikaan yritin olla jalkeilla, mutta puklua meinasi pukata, joten menin suosiolla takaisin vaakatasoon. Migreeniksi tämä yltyi parin vuoden tauon jälkeen. Kotona ei tietenkään ole mitään kunnollisia lääkkeitä. Olen kyllä käynyt apteekissa viimeksi flunssan aikana, mutta kaikki lääkkeet on töissä, joten jouduin turvautumaan jälleen lasten Pronaxen-pulloon. Yhdeltä pääsin vihdoinkin sängystä ylös ja laitoin lapsille ruokaa. Raukat valittivat jo nälkäänsä. Nyt olen jotenkuten tolpillani. Tänään oli aikomus olla tehokas ja laittaa kotia kuntoon ja lisäksi tehdä lasten kanssa jotain kivaa. Treenikin olis ihan kiva yllätys kahden viikon tauon jälkeen.
Nyt voisin raahautua suihkuun ja keksiä lapsille jotakin kivaa tekemistä.
Voi ei! Onneksi oli pullokamaa tarjolla.
Tsemppiä. Mä niin tiedän tuon tunteen… tapana painaa sata lasissa niin kauan, että kun viimein saa yhdenkin pienen lomapäivän, niin sitten kroppa ottaa omansa pois. Halaus. Toivottavasti huomenna jo helpompi päivä!
Senja: Onneksi oli. Nyt pitää viisastua tästä ja hakea kaapit täyteen droppeja.
Anonyymi: Tosi ärsyttävää tällainen, mutta onneksi kohtaus meni iltapäivällä ohi ja pystyin taas riehkasta täyttä päätä.