Jälkikirjoitus vielä edelliseen postaukseen. Meritautinen purjehdus kuulosti varmasti ankealta ja sitä se osin olikin, mutta jos lapset eivät olisi olleet mukana, olisin nauttinut täysin siemauksin. Ei tuo keskiviikkoinen sää ollut varsinaisesti huono, haasteellinen vain. Lasten pahoinvointi ja ylipäänsä lasten mukanaolo tuo oman mausteensa purjehtimiseen. En ole koskaan ennen ollut näin huolellinen purjehtiessa. Mulla on mun aarteet mukana, niin ei voi riskeerata mitään. Vastuu painaa.
Mässkär oli pikkuruinen saari, jossa oli aika hyvät palvelut. Keräiltiin voimia saaressa kokonaisen vuorokauden verran seuraavaa purjehdusta varten. Eilen saunottiin ja syötiin hyvin, siivottiin vene ja asetuttiin aikaisin nukkumaan.
Mässkärin majakka ja rakkaita ihmisiä sen juurella.
Maitokellari
Tämä aamu otettiin ihan rennosti. Syötiin kaikessa rauhassa aamupala ja tytöt saivat vihdoinkin avata tiistaina ostetut irtokarkkipussit perjantain karkkipäivän kunniaksi. Me äidin kanssa tehtiin tutut rutiinit. Säätiedot, merikartat, lisää säätietoja ja lisää merikarttojen tutkimista ja reittien suunnittelua. Kolmen aikoihin irrottauduttiin laiturista auringon porottaessa ja lähdettiin kohti Tankaria, toista majakkasaarta, joka on Kokkolan edustalla.
Pikku purjehtijat ottavat lepuuttajat pois saaresta lähdettäessä.
Pienin nukkui ison osan matkasta.
Kaksi isompaa tähystivät tarkkana
Illalla kahdeksan jälkeen rantauduimme Tankariin. Lapset olivat myös osallistuneet reittisuunnitelmiin ja olivat päättäneet, että haluavat tulla Tankariin. Ihan loistava päätös, nimittäin tämä saari on aivan ihana. Karulla tavalla niin kaunis. Olen ollut ihan haltioissani ja kameran suljin on taas laulanut. Otin 366 kuvaa ja kuvia ladatessa huomasin, että kennossa/linssissä on koko ajan ollut roska. En jaksanut alkaa siivoamaan sitä kuvankäsittelyllä pois, sorppa, mutta saatte käsittelemättömiä kuvia nähtäväksi (niin kuin lähestulkoon aina, en käsittele kuviani, koska en osaa).
Ensisilmäys Tankarin saareen. Pääskynen pääsi myös kuvaan. Kaikilla saarilla on ollut tosi paljon pääskysiä.
Majakka ja kirkko
Mumma ja lapset kiipeävät näköalatorniin
Saaren maastoa
Kohta tämän sataman laiturin oikean puoleiselta perältä sammuu viimeisinkin valo, kun rupean nukkumaan.
Kauniita unia! Palaan huomenna ehkä Kokkolasta, tai ehkä vasta myöhemmin kotoa. Täältä Tankarista ei saa sähköä ja läppärin akku loppuu kohta. Kokkolasta olisi tarkoitus mennä sunnuntaina junalla Vaasaan ja sieltä autolla kotiin.
Ihania kuvia, ihania tyttöjä! Ja naisia tietty myös! Katselin kuvat, en nähnyt mitään roskia. Putsasin näytönkin sitä varten, että erotin ne 😉 Odotin pahempaa! Puspus <3
Kiitos Sarppa! Hyvä jos et nähny roskia. 🙂 Puspus. <3
Hei! Löysin blogisi äskettäin, ja jäin heti koukkuun! Harrastan samoja lajeja; juoksua, kuntosalia ja pyöräilyä (sekä hyöty- että maantie sellaista). Sinulla on hieno asenne liikuntaan, ei liian tiukkapipoinen tai fanaattinen mutta kuitenkin liikunta kuuluu vahvasti elämääsi. Ja sen kyllä huomaa, kun katsoo kuviasi… 😉
Erityisesti nämä purjehdupostaukset luin tarkkaan, koska itse olen varsinainen maakrapu. Upeita maisemia, ja mielenkiintoista luettavaa. Kiva, että olitte käyneet myös kotikaupungissani Kokkolassa, tervetuloa uudelleenkin!
Kiitos siis hienosta blogista, ja kaikkea hyvää sinulle ja ihanalle perheellesi!
Oi, kiitos! Kiva kuulla, että tykkäät ja että purjehduspostaukset on ollut mieleen. 🙂
Urheilu tosiaan on iso osa elämää, sitä on vaikea edes eritellä mitä kaikkea se mun elämässä merkitsee.
Tuli tosi hyvä mieli sun viestistä, kiitos! Leppoisaa sunnuntaita sinulle ja kommentoi toistekin! 🙂