Heräsin tänä aamuna poikkeuksellisen aikaisin ilman herätyskelloa. Kahvit keitettyäni muistin, että aioin tänään pyöräillä töihin. Mulla oli siis ruhtinallisesti aikaa. Pesin koneellisen pyykkiä, luin Hesarin, söin aamupalan ja pakkailin reppua innoissani. Vihdoinkin joululahjaksi saadulle pinkille (väri on tärkeä!) matkakokoiselle hiustenkuivaajalle on käyttöä. Pyöräilin ikionnellisena töihin. Hykertelin ja hyräilin biisien mukana. Olin töissä jo klo 7:13.
Iltapäivällä unohduin tekemään töitä ja huomasin aivan viime tipassa, että hetkinen, munhan pitäisi olla jo vaihtamassa trikoita jalkaan. Säntäsin pukkariin, vaihdoin kamat ja pyörätelineellä mua odotti kiukustuttava näky. Takakumi oli tyhjä. Kaivoin pumpun repusta ja pumppsin renkaaseen ilmaa, jossa se luojan kiitos pysyi. Lähdin pyöräilemään ihan hirveetä kyytiä vain pysähtyäkseni viiden minuutin välein pumppaamaan renkaaseen lisää ilmaa. Aikaa ei ollut paljon, mutta onneksi 10 min enemmän kuin matkaan normaalisti menee. Olin päiväkodilla kolmea vaille viisi, kun viideltä päiväkoti menee kiinni. Huh. Ehdin jo tosissani jännittää, jos rengas puhkeaa lopullisesti enkä ehdi ajoissa.
Nappasin kuraiset tytöt mukaani päiväkodilta. Kotiinpäin tallustaessa molemmat polvet kipeytyivät niin, että vaikersin ja töpsöttelin hankalasti. Kipu voimistui koko ajan, kunnes kotona istumaan päästyäni kipu rauhoitui. Polvia kyllä jomottaa edelleen. Mistä tämä nyt tuli? En ala, jos jalat eivät kestä pyöräilyä.
Ps. En saa muutettua blogin uutta osoitetta Blogloviniin. Yritän saada asian ratkaistua mahdollisimman pian. Ilmoittelen. Blogilistalle on jo päivitetty uusi osoite.
Voi kurjuus tuota kotimatkaa! 🙁 Mutta ainakin korkkasit pyöräilyn!
Mulla oikea polvi vammailee. Istumatyössä pitää välillä saada äkkiä jalka suoraksi, kuuluu iso napsahdus/pamaus ja sitten helpottaa. Aikoinaan turposi ilman syytä ja sain kepitkin kävelyä auttamaan. Toivottavasti ei prakaa kunnolla.. Pitää vahvistaa reisilihaksia.
Siis moneltas sä oot oikeasti herännyt, jos jo seiskalta oot ollut töissä? Mulla tuottaa niin kamalaa tuskaa herätä 6.00, et olisin seiskalta Pasilassa bussilla…
Suvi: Niinpä, mutta onneksi pääsin perille ja vielä ajoissa.
Mulla on reisissä tavaraa ihan riittämiin, mut mietin, että voisiko polvikipu helpottaa, jos venyttelisin reisiä huolellisemmin? Ei maksaisi mitään kokeilla…
Sari: Heräsin vähän yli viisi! Normaalisti herään puoli kuudelta. Rauhalliset aamut on parhaita!
Tämä oli kyllä joku huonon karman pyöräilyaloitus, sillä mullakin oli eka aamu ja kumi puhkesi jo menomatkalla :O Kotiin takaisin ja mies vaihtamaan renkaat vanteineen omasta pyörästä ja matka jatkui.
Joo sulla on hyvässä kuosissa reidet, mun tikut kaipais ehdottomasti lisää lihasta 😀
Sarihoo: No niin oli, selkeesti. Mun pyöränkumi on vieläkin paikkaamatta. Kääk. Millä mä meen huomenna töihin?
Suvi: Heh. Kyykkyä, kyykkyä.