Omia ja porojen polkuja Routasenkurulle – Nyt ymmärrän, miksi Vätsäristä varoitellaan!
Kolmannen päivän vaellus oli tähän astisen elämän raskain. Vätsärin erämaan vaativista maastoista ei turhaan varoitella.
Kolmannen päivän vaellus oli tähän astisen elämän raskain. Vätsärin erämaan vaativista maastoista ei turhaan varoitella.
Toisena vaelluspäivänä etenimme Anna Greetan järviltä Vuontisjärville. Suuri osa matkasta taittui mönkijäuraa pitkin, mutta Uutuanjoen ylityksen jälkeen hyppäsimme pois polulta.
Ensimmäisen vaelluspäivän ilta on aina tietyllä tavalla vaikea ja ristiriitainen. Mielessä risteilee hirveästi kysymyksiä. Ajatus poukkoilee tulevan vaelluksen ja arkisien asioiden välillä. Yhtäkkiä epäilyttää riittääkö matkaan pakatut vaatteet. Hankalien tunteiden rinnalla kuplii ilo ja odotus.
KOMMENTIT