Ensimmäisen päivän vaelluskertomus
Toisen päivän vaelluskertomus
Kolmannen päivän vaelluskertomus
Neljännen päivän vaelluskertomus
Viidennen päivän vaelluskertomus
Kuudennen päivän vaelluskertomus
Seitsemännen päivän vaelluskertomus
Saari-Palojärvi–Hurttajärvi 11 km, yhteensä 95 km
Heräsin katkonaisten unien jälkeen puoli kahdeksalta. Olin yöllä heräillyt tarpin lärpätykseen. Satunnaiset tuulenpuuskat riepottelivat edelleen tarppia. Nousin pissalle ja huomasin, että tarppiin rapissut sade olikin lunta! Ilma oli kolea, mutta lumisade ja ulkona näkyvä kauneus virkisti minut hetkessä.
Keitin taas lämmikkeeksi kahvit ja päätin syödä aamupalan heti, koska nälkä oli jo kova. Ihmettelin tunnin verran uutta päivää ennen kuin Rami heräsi. Ramin syötyä aamupalansa sain vihdoinkin riuhtaistua itseni riippumaton lämmöstä ja aloittamaan päivän askareet. Tuntui hyvältä saada keho liikkeelle ja lämpimäksi.
Lähdimme suunnistamaan kartassa näkyvää polun/metsäautotien suuntaan. Varvikossa aavistuksen kuivaneet kengät kastuivat heti uudestaan. Meni pari-kolme kilometriä ennen kuin jääkylmät varpaat lämpenivät.
Tien saavutettuamme päivän loppuosa olikin sitten marssimeditaatiota. Nollat taulussa siirtelimme jalkoja toisen eteen. Saavuimme kolmen aikaan Hurttajärven rantaan. Olin jälleen nälkäinen, varpaita paleli ja olin todella kiukkuinen. Taivas näytti sen verran uhkaavalta, että nälästä huolimatta oli parempi laittaa leiri pystyyn ennen ruokaa. Onneksi laitoimme, sillä kohta alkoi sade.
Aamupalasta oli ehtinyt kulua jo seitsemän tuntia. Mun teki mieli syödä kerralla kaikki sille päivälle varatut ruuat. Energiavaje tuntui nyt väsymyksen lisäksi jatkuvana paleluna. Rami antoi minulle lämmikkeeksi oman quilttinsa, jonka alla sain syväjäässä olleet varpaat sulatettua. Syömisen jälkeen keho lämpeni vähitellen.
Olin leirin pystyttämisen jälkeen parkkeerannut itseni riippumaton reunalle istumaan enkä saanut itseäni koko iltana siitä enää liikkeelle. Keho tarvitsi selvästi lepoa. Ilta kuluikin taas kirjaa lukien ja lepuutellen.