Täydellinen syntymäpäivä

Eilen oli mun synttärit. Täytin huiket 33-vuotta. Mä en ole niitä naisia, jolta ei saisi kysyä ikää tai painoa. Mitä salattavaa niissä on? Tai siinä, että on harmaita hiuksia, ryppyjä ja selluliittia. Eikö nämä kaikki kuulu asiaan?

Päivä alkoi ihanasti. Sain aamupalan ja kakun kynttilöineen laulun saattelemana sänkyyn. Lähdin autolla töihin eikä mun tarvinnut kipeän jalan kanssa könkkästä bussilla. Jalka siis ärtyi ihan kunnolla tiistaina. Jouduin hakemaan työterveydestä kepit ja Burana-kuurin. Keppejä en onneksi tarvinnut pitkään, koska jalka alkoi Buranan voimin mennä parempaan suuntaan. Eilen kävin vielä hierojalla, joka totesi, että lantio on kipannut ja siitä johtuen koko vasen jalka ihan juntturassa. SI-nivel on siis tämän ongelman lähde. Täytyy nyt himmailla maastavetojen kanssa. Isot painot ja kuormitus selälle yhdistettynä juoksuun ei ole kovin toimiva yhdistelmä. Napsin nyt muutaman päivän tuota Buranaa ja otan iisimmin, niin eiköhän tämä tästä. Ensi tiistaille varasin Tuukalle ajan. Katsotaan mitä hän sanoo. Mä niin toivon, että olen keskiviikkona edes jonkinlaisessa treenikunnossa. Tällä hetkellä jalka on eilisen hieronnan jälkeen jo aivan älyttömästi paljon paremmassa kunnossa. Pystyn kävelemään lähes normaalisti ja kivutta, ellei jalka mene vahingossa huonoon asentoon.

Työpäivä meni siis mukavasti hymyillen. Tiesin, että illaksi on luvassa jotakin ohjelmaa. Mun piti olla keskustassa puoli viiden aikaan, mutten tiennyt miksi. Iltapäivällä sain meiliin konserttiliput printattavaksi. Fiilis alkoi nousta ja keskittymiskyky heikentyä. Illalla treffipaikalla stadissa mua odotti isosisko, joka kuljetti minut Espan nurkille YUME-ravintolaan. Olimme ravintolan ensimmäiset asiakkaat ja meidät vastaanotti tosi kiva tarjoilija, joka huolehti meidän aikataulusta ja siskon raskausajan ruokarajoitteista. Mutta se ruoka! Aivan tajuttoman hyvää! Teki mieli itkeä ja ylistää isoon ääneen vuoronperään. Otettiin viiden ruokalajin maistelumenu + jälkkäri. Ach! Suosittelen kyllä lämpimästi YUMEa. Kivan seesteinen tunnelma ja lämmin sisustus ja aivan loistava palvelu!

Mun ottamat ruokakuvat ei tee oikeutta annoksille, joten jätän ne julkaisematta.

Syömisen jälkeen lähdimme kohti Musiikkitaloa, jossa oli kohta alkamassa Radion Sinfoniaorkesterin konsertti. Konsertissa yksi siskoni soitti osana Sibelius-Akatemian koulutusyhteistyötä. Olin ensimmäistä kertaa Musiikkitalossa ja ensimmäistä kertaa kuuntelemassa Radion Sinfoniaorkesteria. Taas oli itku lähellä, kun olin niin onnessani. Ihanaa! Rakastan sitä tunnelmaa mikä noissa klassisen musiikin konserteissa on. Tuollaisessa mä kasvoin ja tuo on puuttunut monta vuotta mun elämästä. Klassinen musiikki on vaan musiikkien musiikkia. Mikään muu musiikki tai konsertti ei säväytä samalla tavalla kuin klassinen. Ei mikään. Toki muunlaisen musiikin konsertit saattavat näyttävyydessään pestä klassisen musiikin konsertit mennen tullen, mutta klassista musiikkia ei voita mikään.

Kolme siskosta kuudesta. 🙂

Kotona mua odotti vielä onnittelulaulua laulavat lapset lahjoineen. Voi mikä päivä! Ihana!

Tänään olenkin sitten vatsakipuisen keskimmäisen kanssa kotona.