Kuka mä olen ja mihin mä olinkaan menossa

Moriens. Täällä sitä pötkitään. Kävin tänään Tuukalla hieronnassa siinä toivossa, että jalan tilanteelle saataisiin vihdoinkin jokin selvyys. Olen nyt kovin toiveikas, että se oikea ongelmakohta löytyi, mutta tulevat päivät näyttää tuleeko jalka hieronnalla kuntoon, vai pitääkö varata lääkäriaika.

Tuossa pöydällä pötköttelin väänneltävänä, käänneltävänä ja leivottavana 1,5 tuntia, jonka jälkeen olin aivan totaalisen pökkyrässä. Meni hetki, että pääsin taas hieronnan jälkeen kartalle. Kehonhuolto on samalla myös jonkinlaista meditointia tai pään tyhjentämistä. Sen ajan kun sitä kehoa hoitaa, vaikkapa hieronnassa tai venyttelemällä, silloin sitä keskittyy vain siihen kroppaansa, ei mihinkään muuhun. Ehkä siksi hieronnan jälkeen on niin pihalla, kun on hetkeksi poistunut omaan tyhjään kuplaansa. Treenaamisesta ei tule samaa efektiä, koska siinä pitää tietysti keskittyä siihen mitä tekee. Aika kiva olo siis, kun pää on täysin tyhjä kaikista maailman asioista.

En ehkä uskalla sanoa tätä ääneen, mutta sanon kuitenkin – jalka vaikuttaa aika lupaavalta.

Mitä muuta täällä on tehty…?

Tehty keskimmäiselle lettikiharoita.

Käyty salilla taas leikkimässä apinaa.

Tekohymyilty treenin päätteeksi salin lattialla.

Avattu tennispallolla pyöräilystä jumiutuneita hartioita.

Tietysti olen myös syönyt hyvin.

Venytelty


Ja venytelty.

Laitettu kynsiin kevättä.

Treenattu

Näyttänyt tosi pirteältä lähtiessäni treenaamaan. Ja näköjään laitan aina kun vain mahdollista nuo 2XU:n ihanat trikoot jalkaan.

Saanut uudet Footbalance-pohjalliset.

Yrittänyt juosta ja onnistuinkin siinä 2 kilometrin verran, mutta seurauksena oli kipeä jalka.

Käynyt tutustumassa treenivaateuutuuksiin. Katsokaa mitä herkkuvärejä Haglöfsillä on.

Kerro mitä sulle kuuluu?

8 thoughts on “Kuka mä olen ja mihin mä olinkaan menossa”

  1. Toivottavasti saat jalan kuntoon viimein.
    Itse parantelen pientä murtumaa jalassa ja yritän pitää mielen positiivisena köhhh köhhhh-.

  2. Luulen tietäväni ainakin murusen verran, miltä tuo ikävä vaiva tuntuu. Muutama vuosi sitten treenikärpäsen pureman saatuani sitkeä rasitusvamma kantapäässä pilasi monta kuukautta. Nytkin olen liikuntatauolla telottuani toisen nilkan. On tosi hankalaa löytää lajia, jossa saisi aerobista liikuntaa niin, ettei nilkkaa tarvi käyttää. Argh.

    Tsemppiä ja kiitos elämänmakuisesta blogista!

    1. Voi ei! Kuulostaa ikävältä vaivalta! Pystytkö pyöräilemään edes? Uinti ja vesijuoksu vois onnistua? Soutu?

  3. Mun jalka kipeytyi tammikuun puolessa välissä, kun taisin aloittaa liian rankan treeniohjelman puolikasta varten. Osansa oli varmaan sillä, että oli tosi liukasta ja jouduin käyttämään icebugeja, joilla jalkani eivät olleet tottuneet juoksemaan.
    Oon käyny osteopaatilla ja urheiluhierojalla. Käyttäny kaikenmoisia linimenttejä, syöny Burana-kuurin, kaulinu kaulimella ja välillä pitänyt vaan levossa. Turhauttaa.. Oon menossa uudelleen osteopaatille, kun edellisellä kerralla se sai mun lantion niin hyvää kuosiin.

    Toivottavasti saamme jalat kuntoon ja pääsemme parantamaan aikojamme! Tsemppiä 🙂

    1. Voi ei! Mä epäilen tämän mun jalkaongelman syyksi uudenlaista juoksutyyliä ja liukkaita kelejä silloin kun tämä ongelma alkoi…

      Mä mietin osteopaattia ja vaikka mitä, kunhan ensin olisi edes varmasti selvää missä se ongelma on.

      Tsemppiä meille! 😀

    1. Tuota en olekaan vielä testannut. Jos tämä ei nyt ota helpottuakseen, niin varaan ajan jalkaterapeutille.

Leave a reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *