Viikon viides treeni

Oudon rauhallinen viikonloppu vietetty. Esikoinen oli siskon perheen mukana mökillä viikonlopun. Keskimmäinen ei meinannut keksiä mitään tekemistä, koko ajan vain harmitteli isosiskon puuttumista. Tänään kuuntelin kun siskokset puhuivat puhelimessa. Ikävä on molemminpuolista. Voi rakkaat. <3

Tänään kävimme keskimmäisen kanssa Kaivopuistossa. Tyttö sai vähän kaipaamaansa hemmottelua sillä välin, kun kuopus oli kaverinsa luona askartelukerhossa. Tyttönen nautti silminnähden jakamattomasta huomiosta.

Kiipesimme Malminkartanon jätemäen päälle. Tuonne pitää mennä jonakin päivänä vetämään kunnon intervallitreenit.

Illan päätteeksi kävimme vielä salilla.

Crosstraining (väliin vähän vatsalihaksia ja selänojennuksia)

Kesto: 1 h 31 min

Syke: keski – 132 bpm, max – 161 bpm

Kalorit: 606 kcal

Mun iltaherkku. Nyt on kolme viikkoa herkutonta ja reilu neljä viikkoa holitonta takana. Suosittelen kaikille. Olo on ihan toinen. Mahakin on koko ajan aivan rauhallinen, ellen erehdy syömään liikaa hiilaria tai sipulia.

Koko viikon treenit


Ma: Crossaria, lihaskuntoa ja kuntopyörää

Ti: Lepo

Ke: Crossaria, kuntopyörää ja lihaskuntoa

To: Lepo

Pe: Lihaskuntoa ja aerobista

La: Spinning

Su: Crosstrainer + vähän vatsoja ja selkää

Yhteensä vähän vajaa 7 tuntia liikuntaa

Viime yön sain nukuttua yhtäsoittoa aamuun asti. Ihana asia. Kyllä se ratkaiseva tekijä hyviin yöuniin on sohva, koska siinä en mahdu pyörimään. Nyt on paljon mukavampi mennä nukkumaan, kun ei tarvitse pelätä kipuja.

 

Olisi muuten kiva kuulla teistä lukijoista. Statistiikka kertoo, että teitä täällä käy, mutta kertokaa ketä siellä ruudun toisella puolella on? Kommenttiboksi on teidän, antaa palaa. Kertokaa ihan mitä vain.

69 thoughts on “Viikon viides treeni”

    1. Kiva että jaksat käydä täällä. 🙂 Eiköhän me nähdä kesällä!

      Sun blogi on myös kiva, lisäsin sen nyt vihdoin seurantaan Blogloviniin, että tulee käytyä tuoreeltaan lukemassa sun treenikuulumiset.

  1. Ja minä 🙂 tasaisesti käyn kurkkailemassa kuulumisesi, ihailemassa kroppaasi, treenejäsi, tyttöjäsi, elämääsi.

    Olet mun liikunnallinen idoli, haavailen itse joskus juoksevani 10km työmatkan, fillaroivani myös talvisin, treenaavani silloin tällöin kotonakin ja näyttäväni yhtä sporttiselle kuin sä 🙂

    Jatka samaan malliin ja tsemppiä toipumiseen.Sinnikkäällä kuntouttamisella ja sun omistautumisella olet varmasti pian ellet jo aikaisemmin entiselläsi!

    1. Wau! Kiva kuulla! Aseta itsellesi tavoite ja sitä kohti vähitellen. 🙂 Asioista tulee totta, jos päättää niin.

      Ihanaa kevättä sulle!

  2. Kiva blogi sinulla! Haen valilla taalta motivaatiota, olet kylla upeassa kunnossa 🙂 Itse olen 2 lapsen aiti, laakari ammatiltani, nyt kyllakin mammalomalla. Intohimoinen urheilija minakin…herkkusuu myos 🙂

  3. Hei! Minäkin kaikki kirjoituksesi käyn lukemassa. Oot mullekin motivaation lähde! 🙂 Josko tässä sais herkkulakon aloitettua; niin monesti aloittanut, mutta aina sortunut… 🙁

    1. Kiva kun käyt ja kiva kuulla, että täältä saa motivaatiota! Tiedätkö, mä oon aloittanut herkkulakon aaaaivan älyttömän monta kertaa. Aloita pienistä muutoksista ja koko ajan ruokavaliota parempaan muuttaen, niin mulla rupes helpottamaan hiilarin ja herkkujen mättäminen. Mä aloitin ruokavalion muuttamisen muistaakseni 2009 kesällä ja nyt vasta herkuista irti pääseminen tuntuu helpolta eikä herkuttelu enää vie minua, vaan minä päätän. 🙂

  4. Minä myös, neiti 21 vuotta.

    Oot mulle ehdottomasti idoli, super-ihminen. Niin urheilullisesti kuin muutenkin elämässä. Sulla on upeat lapset, ihana koti, sun asenne on uskomaton. Oon myös varma, että sun vuorokaudessa on enemmän tunteja kuin muiden. Motivoit mua kaikessa, liikunnassa, asenteessa, elämisessä.

    Peukut täältä, että kuntoutuminen on nopeaa ja kivut on jo ohi.

    Aurinkoa Teidän perheen kevääseen ja kesään!

    1. Voi kiitos kauniista sanoista! 🙂 En mä mikään superihminen ole, todellakaan. Tämänkin päivän olen möhöttänyt sotkuisessa kodissa tekemättä mitään. 😀 Välillä pitää löysätä kunnolla, että jaksaa taas sykkiä menemään.

      Aurinkoista kevättä sullekin! 🙂

  5. hei! Seuraan blogiasi! Kiitos tästä!! Ihana huomata, että on muitakin, jotka suhtautuvat elämään ja treenaamiseen samalla tavalla sillä tavalla semi-vakavasti. Itse olen entinen urheilunvihaaja, 17-vuotiaana vasta herätyksen saanut kahden lapsen yksinhuoltaja.

    Elämäntilanteen sanelemana juoksu valikoitunut nyt lajiksi, johon satsaan ja vielä kun löytyi ihan mahtava naisporukka sekä mies, joiden kanssa juosta 🙂 viime viikolla juoksua 111 km ja parit pumpit päälle. ei näitä kehtaa kavereille aina edes kertoa, mutta melkoisesta addiktiosta on siis kyse 🙂

    Blogisi on erittäin kannustava ja ihailen luonteenlujuuttasi herkkujen suhteen. Itse en voisi lopettaa sokerin syöntiä kokonaan, kokeiltu on (selityksiä, selityksiä) hiilareita olen vähennellyt, mutta huomaan välillä, ettei jalka oikein nouse lenkillä, jos on tullut syötyä pelkkiä kasviksia ja proteiineja.

    Tsemppiä kuntoutukseen ja tavoitteiden saavuttamiseen 🙂

    1. Tosi kiva kun kerroit itsestäsi! 🙂 Juoksu on ihan paras laji, joten hyvän lajin olet valinnut! 🙂 Ei niitä urheilusuorituksia viitsi kyllä aina kauheasti julistaa, sen takia mä tämän bloginkin alunperin laitoin pystyyn, kun en enää viitsinyt kavereille kertoa ja facebookin feediä täyttää mun urheiluhehkutuksilla.

      En mäkään kokonaan voi hiilareita jättää ihan samasta syystä, kyllä mun elimistö niitä tarvitsee varsinkin pitkiä treenejä varten. Mutta herkuista pääsee oikeasti irti, vähitellen vaan irroittamalla, mutta tarviiko päästä eroon, se on toinen juttu. Itse haluan jättää herkut pois siksi, koska mun maha on aika herkkis ja kärsin seuraavat kaksi päivää herkuttelun jälkeen.

      Kiitos paljon kommentista! Tulin hyvälle tuulelle tästä.

  6. Minä täällä joka postauksen käyn aina lukemassa! Oon niin hengessä mukana tässä sun kuntoutusprojektissa, ja ihailen kyllä sun tapaa tehdä asioita! Sulla on sisua! 🙂

    1. Kiitos, ihanaa kun jaksat käydä ja kommentoida! 🙂 Ei tätä bloggaamista yksin jaksaisikaan. 🙂 Erityisesti tässä kuntoutusprojektissa kaipaa tsemppejä.

  7. Minä käyn myös. Tykkään kurkata siihen pieneen siivuun elämästäsi, jonka jaat. Olen itse kahden pienen lapsen äiti, juoksen ja pyöräilen työmatkoja ja liikun omaksi ilokseni. HCR oli tavoitteena tänä vuonna, mutta sitkeä keuhkoputken tulehdus on kaatanut petiin ja eilinen päivä meni päivystyksessä, toinen kylki aivan tulessa. Joko kylkiluu on yskimisestä murtunut tai sitten luiden väliset lihakset on pahasti jumissa ja tulehtuneet. Tällä hetkellä tuntuu siltä, etten ikinä enää pääse treenaamaan, kipu on ihan järjetön… Mutta kyllä tästä vielä toivutaan! Kiitos blogistasi, jatkan seurailua, vaikka kateus iskee, kun en itse tällä hetkellä pääse liikkumaan 😉

    1. Voi harmi tuota keuhkoputkentulehdusta, aika huonoon saumaan lykkäsi, mutta onhan tässä onneksi koko kesä aikaa juosta. Ja jos oikein jää harmittamaan, niin Espoon Rantamaratonille sit vaan. 🙂 Toivottavasti paranet pian ja pääset taas liikkumaan. Mä tiedän kuinka kiduttavaa on lukea urheilublogeja, jos itse ei pääse liikkumaan.

  8. Löysin blogisi vasta vähän aikaa sitten, mutta nyt jo olen pahasti koukussa! Asun tällä hetkellä ulkomailla ja kotimaisten blogien seuraaminen on aikamoinen henkireikä. Sinulta saan roimasti treenimotivaatiota ja positiivinen elämänasenteesi sekä sinnikkyytesi rohkaisee itseäkin tarttumaan uusiin haasteisiin. Puolimaratonia en varmasti ihan heti juokse, mutta oma tavoite 8km kesään mennessä alkaa lähestyä, samoin salilla tulee nykyään käytyä säännöllisemmin ja treenattua tehokkaammin.

    Olkapään kanssa hurjasti tsemppiä!

  9. Minäkin täällä luen, aina! Jotenkin tulee tykkäiltyä Instagrammissa ja kommentoituakin useammin, että täällä jää kommentit laittamatta. Mut sun blogi on edelleen mun ihan suosikkeja, josta saan motivaatiota ja tsemppiä ja inspistä! Kiitos kun päivität niin usein! 🙂

    1. Ihana kuulla! 🙂 Sä tunnut jotenkin hirveän tutulta, vaikkei olla koskaan tavattu. En tiedä mistä se johtuu. 🙂 Että kiitos itsellesi. <3

  10. mä olen satunnainen vierailija,mutta tykkään tällaisesta terveyttä rennolla asenteella -meiningistä kovasti. Pitääpi jäädä lukemaan ja hei, tervetuloa vastavierailulle! Mulla on sama “ongelma”. Olis kovasti aina kiva kuulla,että keitä lukijat on 🙂

  11. Moi! Mä käyn täällä joka päivä 🙂 Oon vuoden alusta asti käynyt kuntosalilla 3-4 kertaa viikossa ja yritän inspiroitua sun treeneistä sekä treenivaatteista 😉

    Kysynpä nyt tässä samalla kun kirjotan, että mitä mieltä olet: jos haluaa pudottaa painoa n. 5 kiloa (painan nyt n. 70kg ja 65kg on matalin paino, jossa olen aikuisiälläni ollut) ja saada samalla lihaksia hieman näkyviin niin kannattaako painottaa ensin enemmän lenkkeilyä, esim. 3-4 krt/vko ja käydä kerran-kaks salilla, jotta rasva lähtisi sulamaan? Vai auttaako yhtä paljon jos painottaa lihastreeniä käymällä 3-4krt/vko salilla eli saada lihasten kasvun avulla rasvaa palamaan ja tehdä sen lisäksi kaksi lenkkiä per viikko? Lenkkeilen yleensä reippaasti kävellen, mutta yritän myös juosta aina kun olen sillä tuulella, juoksu ei kuitenkaan ole oma suosikkilajini. Liikun joka päivä muutenkin kävellen tai pyörällä yliopistolle luennoille, ruokakauppaan yms.

    Itselleni paino ei ole mitenkään ongelma, mutta korvaisin mieluusti tätä rasvaa lihaksella 😀 Missään tapauksessa en halua olla tikkulaiha vaan urheiluharrastus saisi näkyä kropassa paremmin 🙂

    PS: Tänne Jyväskylään on avattu Crossfit-sali ja haluaisin osallistua kesäkuussa aloittelijoiden kurssille, mutta saa nähdä, riittääkö budjetti. Kiinnostaisi kyllä muuten tosi paljon jos siitä saisi lisäpuhtia tähän lihaskasvuun 🙂

    1. Mä oon vähän huono vastaamaan tähän, koska mä en ole personal trainer… Mielestäni hyvä olisi tehdä erilaisia treenejä: kevyttä ja pitkäkestoista, kovatempoista lihaskuntoa ja lyhyempiä kovasykkeisempiä (ei liian kovaa) aerobisia treenejä. Montaa kertaa viikossa ei pysty tekemään kovaa lihaskuntotreeniä, joten sen vuoksi vaihtelu tulee yleensä aika luonnostaan… Crossfit on kyllä ihan loistava laji lihaskuntotreeniksi, sen lisäksi erilaisia aerobisia treenejä. Kannattaa kyllä investoida ohjattuun treeniin, jos et ole vielä paljon käynyt salilla, koska tekniikka on niin tärkeää osata hyvin, ettei riko paikkoja. SItten kun osaa liikkeet ja tekniikat, treenejä voi tehdä missä vain ja milloin vain.

      Ei musta varmaankaan hirveästi apua nyt ollut… Suosittelen muutamaa personal trainerin ohjauskäyntiä, niillä pääsee hyvin vauhtiin.

  12. Minähän täällä käy joka päivä lukemassa kuulumisia 🙂

    Sulla on ihanan posiviitinen tyyli kirjoittaa ja liikut paljon, mikä on erityisesti mieleen!

    Liikuntoihisi kuuluu paljolti samoja lajeja kuin mulla ja sen takia on erittäin kiva seurailla vastaavanlaisia puuhia. Aloitin tänään työmatkapyöräilyn tälle kesälle!

    Musta on ihailtavaa kuinka upean paljon liikut viikossa!

      1. Kiva että kävit jättämässä kommentia 🙂

        Täällä sitä tiiviisti mukana eletään, vaikkei aina ymmärräkkään itsestään ääntä pitää! 🙂

  13. Hei,

    täällähän on pakko käydä päivittäin lueskelemassa juttujasi ja katselemassa motivoivia kuvia 🙂 Itsekkin pienen pojan äitinä on ihana lukea muidenkin “urheiluhullujen” äitien arjesta. Itse tehnyt vasta kunnon elämäntaparemontin, salikortti vastikään hankittu ja juoksukoulu loppusuoralla, entisestä sohvaperunasta on kuoriutunut 5-6 kertaa viikossa liikuntaa harrastava want to be healthy and fit -mama 😀 Kiitos tästä ja Instagramissa tavataan :))

  14. Käyty on, useasti 🙂

    Tulit mieleeni tuosta viimeviikkoisesta “hyötyliikuntasessiostani”, kun hölköttelin Länsiväylää pitkin himaan sieltä teidän suunnaltanne. Osaat käyttää pitkähkön työmatkasi tosi hyvin hyödyksi.

    Pianhan pääset taas juoksemaan, kunhan saat käsivartesi taas kondikseen.

    1. Kiva että käyt! 🙂 Tuo työmatkaurheilu myös säästää 95 euroa kuukaudessa, joten sen verran mulla jää kuukaudessa urheiluvaatteisiin investoitavaksi. Naisten logiikkaa. Mies aina pyörittelee mulle silmiään, ku mä kerron tästä mun säästölogiikasta. 😀

      Ihan pian mä pääsen juoksemaan, fyssari väläytteli, että toukokuun alussa. Ihanaa! En malta odottaa!

  15. Käyn melkein joka päivä, eka kerta kommentointia. Ihailen tapaasi hanskata koko setti, lapset, liikunta ja koti. Itsellä kaksi lasta ja välillä tuntuu, ettei paletti ihan pysy kasassa. Koti on aika mullin mallin, kun äiti tykkäisi harrastaa vähän joka ilta ja lapsetkin tarvitsevat oman osansa. Sinä osaat hyödyntää hyvin työmatkat ja kotitreenit, itsellä tässä olisi parantamisen varaa. Olet inspiraation lähde, tuollainen kroppa tässä elämänvaiheessa on todella ihailtavaa. Nopeaa toipumista!

    1. Kiitos ihanasta kommentista! Mutta pitää kyllä korjata, että on mullakin välillä pakka ihan levällään, niin meillä kaikilla äideillä. Mutta tosiaan työmatkaurheilu ja kotitreenit kyllä säästää kaikkien aikaa. 🙂

  16. Hei! Haen täältä, niinkuin monet muutkin, motivaatiota liikkumiseen ja itsestäni huolehtimiseen. Olen 3 tytön äiti ja paino oli päässyt lipsahtamaan liian korkealle, joten jotain täytyi tehdä. Olen nyt tämän vuoden puolella aloittanut juoksemisen ja alkanut kulkea työmatkat pyörällä. 10kg on lähtenyt ja olo alkaa olla normaali.

    Aina, kun laiskottaa ja turhauttaa, luen blogiasi ja se innostaa jatkamaan ja yrittämään enemmän. Kiitos siis tästä!

  17. Moi.

    Joka päivä käyn kattomasa sun kuulumiset.

    Hienosti sujuu kuntoutus, ole armollinen ja muista levätäkki.

    Mulla on kevät kiirettä ja väsyä.

    Ihana kun kadut auki et pääsee juokseen ilman pelkoa liukastumisesta!

    Pyörä ostoksilla oon käyny.

    Mikäs pyörä sul on?

    1. Mä olen kyllä vähän hätähousu, joten ihan hyvä muistutus lepäämisestä. 🙂

      Nämä ilmat on nyt ihan täydellisiä pyöräilyyn! Nauti minunkin puolesta! Mulla on Gary Fisherin Marli -maastopyörä. Ei todellakaan mikään paras kaupunki/työmatkapyöräilyyn, mutta ihan hyvä pyörä muuten. Nyt vaan hirveästi haluttais ostaa maantiepyörä ja onhan tuo pyörä mua jo kaksi vuotta palvellut.

      1. Hypridi pyörää oon katellu. Vielä etsintä kesken mut kohta täytyy ostaa et pääsee fillaroimaan. Kesällä aion kulkee töihin 13km kun lapsia ei tarvi aamusin kuskata.

        Henna

  18. Ihanaa, että toipumisesi on noin hyvässä vauhdissa. Näytät kyllä tosi hyvältä! Täälläkin on aloiteltu, mutta vielä kun saisi sen namittoman ja holittoman vauhtiin, taitaa haaveeksi jäädä… t. Naapurisi toinen vasemmalta

    1. Mustakin on aivan ihanaa, että käsi on koko ajan selvästi parempana. Pysyy usko siihen, että käsi todella paranee.

      Kiitos! 🙂 Ei sitä tarvitse kaikkia herkkuja pois jättää, kunhan pysyy kohtuus. 🙂 Eikä sulla ole mitään hätää, sähän olet hyvässä kunnossa. 🙂

  19. Kiitos muuten, kun kommentoit kommenttejamme. Niistä tulee sellainen suloinen olo: “hei mä taidan olla tärkeä”. Aika hullusti selitetty, mutta varmasti tajuat pointin 🙂

  20. Täällä kirjottelee aktiivinen blogisi lukija. Mul on 3 lasta, oon vasta valmistunu terveydenhoitaja, oon äippälomalla ja elämäntapojen kunnostamis kuurilla. Luen sun blogia koska se on toosi hyvä tsemppari ja lisäks kirjottelet niin pirtsakkaan tyyliin ja rehellisen olosesti et siit tulee hyvä mieli:)

    1. Voi että, tulee aina jotenkin lämmin olo, kun kuulee, että joku on kolmen lapsen kanssa äitiyslomalla. Itselleni tuo aika oli niin onnellista ja ihanaa aikaa.

      Ihana kuulla, että täältä saa tsemppimeininkiä!

  21. Täällä luetaan myös ahkerasti blogiasi!

    Itse olen raittiinilmankoukussa, koluan metsiä koirieni kanssa, välillä myös juostaan. Tällä erää on pikkukakkonen masussa, joten juokseminen ei tunnu hyvältä, mutta ulkoilemaan on päästävä päivittäin vähintään parille lenkille koirien kanssa. Ja hiki tulee joka kerta! 😉

    1. Mä juoksin vähän yli raskauden puoliväliin ja sitten vaihdoin kävelyyn. Pääasia, että pystyy liikkumaan ja saa siitä hyvää mieltä. Kaikki ei pysty liikkumaan ollenkaan raskausaikana.

      Turvallista loppuraskautta!

  22. No minä moi 🙂

    Treenimotivatiota saa aina, oot mun urheilu- ja siivousidoli! Mä en usko, että teillä on koskaan sotkuista, edelleenkään.

    Koitan addiktoitua urheiluun sinun lailla, mun addiktiot on yleensä vaihtelevia 😉 mutta ainahan sen tietää että urheilun jälkeen on hyvä olo ja kannattaisi lähteä, usein vaan meidän kaaoselämä tekee parin viikon-kuukauden katkot treeniin kjn ei edes nukkumaan ehti, mutta sitten taas mennään 🙂

    1. No terve sinä ihana! 🙂 Tiiätkö, että mun siivousintoilu on äitiysloma-aikojen jälkeen vähän muuttunut. 😀 Ei meillä enää NIIN siistiä ole.

      Sä oot sellainen duracell, etten ymmärrä, miten sä teet kaiken mitä sä teet.

  23. Taustaila ja nettinickituttu jo muinaisen vpalstan ajoilta. Bongasin sut toisaalta reilu vuosi sitten ja tulee täältä haettua tsemppiä omana projektiin 🙂

  24. Ekaa kertaa kirjoittelen tänne, vaikka olen jo jonkin aikaa lukenut juttujasi, sekä ihaillut Instagramin puolella ahkeruuttasi myös 🙂 Olet todellakin motivaation lähde, ja olen samaa mieltä jonkun aikaisemman kommentoijan kanssa, että sinulla on varmasti enemmän tunteja vuorokaudessa, kuin muilla! 😉

    Minulla on pääkipusairaus, joka hillitsee välillä juoksemista ja kaikkea muutakin vähänkin rankempaa liikuntaa (tänä vuonna liiankin paljon). Joskus tuntuu epäreilulta, mutta yritän pikku hiljaa treenailla jos vähänkin pystyn ilman kipuja.

    Tsemppiä kätesi toipumiseen!

    1. Kiva kun nyt jätit kommentin! Mä tuun näistä kommenteista niin iloiseksi. 🙂

      Sun pääkipusairaus kuulostaa kyllä harvinaisen ikävältä. En oikeasti tiedä mitään niin ärsyttävää kuin päänsärky. Edes mikään olkapääkipu tai synnytyskivut ei oo niin ärsyttäviä. Tsemppiä ihan hirveästi siihen!

      1. Kiva kun itse vastailet, sekin on bloggaajassa hieno piirre 🙂 Luen monesti suosikkiblogini iphonen ruudulta bussissa, eli on hankalaa kommentoida mitään. Joo, pääkipu on karseaa, minäkin olen monesti sanonut, että synnyttäisin vaikka mielummin (olen teinin äiti, että siitäkin on kokemusta 😉 ) kuin ottaisin sen kivun uudelleen ja uudelleen. Kiitos tsempistä!

  25. Sinun asenne on ihailtava, tätä lisää muillekin täällä tallaajille niin maailmasta tulee parempi paikka. Kyllä se vaan niin on, että urheilu tekee ihmisistä tasapainoisempia ja auttaa jaksamaan. Kovasti tsemppiä olkapään kuntoutukseen, hyvinhän se on edennyt ja enää ei ole pitkä pätkä kuntoutusta jäljellä. Varmasti auttaa, kun voi edes jotain liikkua.

    Täällä kirjoittelee siis kolmekymppinen elämäntapaurheilija, jonka lajivalinnat ovat hyvin samanlaisia kuin sinulla. Pystyn samaistumaan tuohon toipumisen tuskaan, itseäni vaivasi mykoplasma ja jouduin kolmen kuukauden pakkolepoon syksyllä ja toissa kesänä taas oli isompi leikkausoperaatio, joka vaati usean kuukauden täyslevon myös. Ne päivät ja viikot matelivat kyllä hitaasti, tuntuu että jälkeenpäin en edes muista mitään erikoista noilta ajanjaksoilta!

    1. Voi kiitos! Ihan häkellyttää…

      Urheilu tosiaan tasapainottaa, ainakin minua, en tiedä mikä kimpoilija olisin, jos en liikkuisi. Muutenkin kiihdyn aika äkäseen.

      Oon kyllä onnellinen, että liikkuminen sairasloman aikana onnistuu ja se on myös ihan suositeltavaa. 🙂

      Eipä sullakaan mitään herkkua ole ollut! Huh huh.

  26. Moi! Täällä “ihan tavallinen lukija”, jostain eksyin blogiisi ja alkoi kiinnostamaan hyvin kirjoitetut ja mukavat juttusi. Liikunta on itselleni tärkeää, vaikka vähemmän käyn juoksemassa ja/tai salilla. Tsemppiä kuntoutukseen!

  27. Harhauduin blogiisi tuolta Muoti mielessä blogista jokunen kuukausi sitten ja olen jo aika koukussa. Kuka sitten tämä lukija on? Sinua vajaat kymmenen vuotta vanhempi DINK Stadin kantakaupungista, johtaja suuryrityksessä, maaninen maantiepyöräilijä ja yhden (puolikkaan) triathlonin läpi puhkunut. Olen ollut tosi vaikuttunut niistä kyykyistä, joita teet tytöt (tai systeri) painona. Aivan mainiota, jatka samaan malliin! Ja pikaista toipumista:)

    1. Hei mahtavaa! Tosi kiva, että olet löytänyt tänne. Puolikas triathlon on mun haave, kunhan saan käden siihen kuntoon, että voin aloittaa uimisen. Maantiepyöräily on myös alue, jonka haluan vallata. Mut hitsi, kun pyöräily on kallis harrastus.

  28. Hei, käyn täällä ihailemassa sun tarmoa ja hyvää arjen flowta. Lapsia minulla ei vielä ole, mutta joskus kun on, toivon olevani yhtä aktiivinen ja timmi äiti kuin sinä. Tsemppiä kuntoutukseen, kertoo minusta luonteestasi kun olet kuntoutunut noin nopeasti!

    1. Ihana kommentti, kiitos! 🙂 Kaipa omalla päättäväisyydelläkin saattaa olla osuutta kuntoutukseen, yritän ajatella koko ajan tästä myönteisesti ja toiveikkaasti.

Leave a reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *