Viikonlopun meininkejä

Olitteko vielä kuulleet, että perjantaiyönä oli satanut isot kasat lunta? Liikenne oli aivan totaalisen solmussa. Mies teki kahdeksan kilometrin matkaa mun työpaikalta omalleen tunnin verran ja lopulta luovutti ja kääntyi kotiin tekemään etäpäivän.

Näkymä työpaikan ikkunasta.

Perjantaina oli pikkujoulut. Laitoin miehelle kuittailuna seuraavan kuvan.

Oli ihan huippuhauska ilta, vaikka meinasin jäätyä pystyyn taksijonossa. Sarpukka oli niin hottina, että huh huh. Itse hiippailin tuollaisessa mesh-lirpakkeessa, tekonahkahousuissa ja kiilakorkonilkkureissa.

Ensimmäinen adventti, ensimmäinen joulukalenterin luukku. Lasten ilo piristää kaamoksen keskellä.

Eilen iltapäivällä hengasimme miehen kanssa kahdestan kaupungissa. Alkuperäinen suunnitelma oli käydä parissakin juhlissa ja olla yökin ilman lapsia, mutta tyydyimme kesympään versioon – shoppailuun ja syömiseen. Onneksi näin, nimittäin loppuilta meni Jorvin päivystyksessä esikoisen kanssa. Hänen kynsivalli on niin tulehtunut, että koko sormi on ihan turvonnut ja aivan älyttömän kipeä. Sormesta imettiin märkää pois ja saatiin antibioottivoidetta. Tyttö meinasi pyörtyä kivusta. Nyt kipu on edelleen niin kovaa, että varasin Pikkujätistä ajan. Tyttö leikkii ja lukee, mutta oikea käsi on koko ajan pystyssä. Se ilmeisesti hellittää kipua. Mennään nyt käymään lääkärissä, jos saisimme voiteen lisäksi suun kautta otettavia antibiootteja, että tulehdus hellittäisi nopeammin. Jatkan lääkärireissun jälkeen.

Lääkärireissu oli tosi nopea. Ihana lastenlääkäri imi taas mätää, mutta tyttö sanoi, ettei sattunut ollenkaan niin paljon kuin eilen. Olin tosin pumpannut lapseen maksimiannoksen kipulääkettä. Saimme kuin saimmekin suun kautta otettavat antibiootit. Lääkärireissun jälkeen tyttö sanoi, että “voidaanko tästä lähtien tulla aina tänne.” Sopii mulle. Meillä ei ole lapsille sairauskuluvakuutuksia, mutta kerran vuodessa lääkärireissusta maksaa ilomielin lääkkeineen 100 euroa, jos se on noin helppoa.

Keskimmäinen jumppakärpästelee

Tänään oli ihana aurinkoinen pakkaspäivä. Lähdimme lasten kanssa ulkoilemaan.

Oli aikomus mennä illalla salille, mutta enpä taida jaksaa.

Tunnustettavaa olisi taas. Söin eilen palan jätskiä ja vähän karkkia. Palkinnoksi urheasta päivystysjonottamisesta. 😉 Karkki oli pahaa, jäätelö hyvää. Eiköhän jatketa taas tästä.

Leppoisaa sunnuntaita!

2 thoughts on “Viikonlopun meininkejä”

  1. Paranemisia lapselle! Itselläni oli kerran varpaassa kynsivallintulehdus ja oli niin kipeä, että mieluummin synnytän vaikka pari lasta. Oikeasti! Pari yötä kärvistelin, kun ajattelin, että en kehtaa mennä lääkäriin. Lopulta oli pakko.

  2. Kiitos paranemistoivotuksista! Tuo tulehdus on ihan kamala. Tänään lääkärisisko purisi sormesta mätää pois eikä vieläkään tyhjentynyt kokonaan. Sormi on ihan käsittämättömän kipeä. Jos ei huomenna osoita paranemisen merkkejä, niin on pakko mennä taas lääkäriin.

Leave a reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *