Liian suuri lupaus?

Heissan murmelit! Tänään vaihtuu vuosi. Vuoden vaihtumisen kunniaksi olen päättänyt olla vuoden 2012 ilman karkkia. Aivan jäätävä päätös, mutta pakko toteuttaa, koska tämä vuoti facebookiin, niin ei auta enää perääntyä. Typeryyksissäni laitoin vielä statukseen lupauksen, että olen niin monta päivää kokonaan ilman herkkuja kuin tulee tykkäyksiä ja niitä tuli sitten lopulta 74 kpl, joten olen 14.3. asti kokonaan ilman herkkuja ja siitä vielä vuoden loppuun asti ilman karkkia. A-pu-a! Mitä mä oikein menin lupaamaan? Tämä on toivottavasti viimeinen yritys vieroittua karkista.

Tulevalle vuodelle olen tehnyt muitakin lupauksia. Aion kehittyä ihmisenä, olla parempi vaimo, parempi äiti, olla enemmän läsnä, ottaa opiksi tekemistäni virheistä ja lopulta unohtaa ne.

Uudenvuodenaatto on ollut varsin leppoinen. Aamupäivällä kävin äidin, siskon ja siskon miehen kanssa hiihtämässä 14,23 km (tarkalleen). Edellisen kerran olin hiihtänyt joskus silloin kun esikoinen oli vauva tai kun odotin keskimmäistä. En ole ihan varma, mutta kauan siitä on. Hiihtäminen ei ollut missään lihasmuistissa, joten kömpelöä se oli alkuun, mutta perinteisen tekniikka rupesi loppumatkasta löytymään. Hapertelusta huolimatta nautin täysin siemauksin. Tekniikkaan keskittyminen, hangen narske ja talvinen maisema oli kuin meditointia. Mulla oli täysi työ pysyä äidin kintereillä, kun karpaasi suihki ladulla menemään. Sisko ja siskon mies hiihtivät luistelutyylillä ja piiitkästi edellä.

  • Matka: 14.23 km
  • Kesto: 1 h 27 min
  • Syke: keski – 153 bpm, max – 171 bpm
  • Kalorit: 772 kcal

Todistusainiestoa. Kuvanlaadusta voitte syyttää äitiäni. Hahaa.

Sain muuten nuo treenihousut mieheltä joululahjaksi. Ihan superhyvät! Materiaali on soft shelliä, joka pitää enimmän kosteuden poissa ja on tosi lämpimät.

Hiihtolenkin jälkeen oli vuorossa kalakeitto, sauna, kaupungin ilotulitukset, syöpöttelyä ja lekottelua. En pahemmin perusta uudesta vuodesta, vaikka uutena vuotena olemme miehen kanssa alkaneet seurustelemaan. Siitä on nyt 12-vuotta. Paljon on ehtinyt tapahtua. On ollut myötätuulta, vastatuulta, aallokkoa ja tyyntäkin.

Me kaksi tänään.

Tämä on tilanne 12-vuoden jälkeen.

Paukkeesta päätellen vuosi vaihtuu. Hyvää uutta vuotta rakkaat lukijat! Kaikkea hyvää, onnellista ja ihanaa vuoteen 2012!

6 thoughts on “Liian suuri lupaus?”

  1. Ihanaa uutta vuotta myös sinulle! Toivottavasti meillä olisi mieheni kanssa yhtä ihana tilanne 12 vuoden yhteisen taipaleen jälkeen kuin teillä. 🙂

  2. Hui, aika suuri lupaus! 😀 Itselläni karkkilakko toimii noin kuukauden maximissaan. Tulee liian kovat makeanhimot, jos joutuu kokonaan kieltämään namien mussuttamisen.

    Noh, onneksi on keksitty kaikki kuivatut hedelmät ja suklaalla kuorrutetut rusinat jne. Ne eivät ole KAI karkkia. 😉

    Tsemppiä kovasti!

  3. Höpöhöpö, ei tuo mikään liian suuri lupaus ole! Lupaan, että se tulee sujumaan todella iisisti! 🙂

    Nimim. Seitsemän vuotta ilman karkkia

  4. Oikein ihanaa uutta vuotta! Kiitos blogistasi – olet innostanut liikkumaan kun itsellä on tahtonut kuntoilut vähän jäädä. Itse en juuri uuden vuoden lupauksia harrasta, mutta aina voi pyrkiä parempaan joka suunnalla: opiskelut, työt, liikunta. Yritän tsempata liikunnan suhteen erityisesti. Vuoden karkkilakko ei taitais onnistua multakaan, vaikka olinhan viime kesällä-syksyllä kolme kuukautta karkitta. :o)

    Ja muuten, uutena vuotena olema meki miehen kans tavanneet ja melkein yhtä hieno lukema meiläki on mittarissa. :o)

    Ihania Oulun maisemia – niitä on välilä vähän ikävä entisenä oululaisena.

  5. Oikein valtavan ihanaa tätä vuotta 2012 sinulle ja koko perheellesi toivotan teille kaikkea hyvää 🙂

    Kiitos että voin piipahdella “vieraisilla” silloin tällöin tätä blogia on ilo lukea ja rohkaistua kirjoittamaankin.

  6. Elina: Toivotaan! <3

    Jutta: Eikö! Asennetta tämä vaatii. Enää en voi perääntyä näin isoäänisen julistamisen jälkeen. Onneksi on smoothiet, hedelmät, rahkat jne. Suklaa on totaalisen kielletty. 😀

    Daniela: Toivottavasti sujuu iisisti! Loppujen lopuksi tämä vaatii vain sen, että päättää. Lopetinhan mä tupakoinninkin. Päätin, että lopetan ja sitten lopetin.

    Hurahtanu Heidi: Voi kiitos itsellesi! 🙂 Tosi kiva kun kommentoit! Kommentit saavat minut hyvälle tuulelle. Sinulle myös kaikkea hyvää tälle vuodelle!

    Pirkko: Kiitos ja sinullekin hyvää uutta vuotta! 🙂 Kiva kuulla, että viihdyt blogin parissa.

Leave a reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *