Huomenna puolimaraton

Huomenna juoksen puolimaratonin. En edes muista monesko puolikas tuo mulle tulee olemaan. Ensimmäistä kertaa en lähde tavoittelemaan mitään aikaa. Jännityksellä odotan kestääkö paikat ja miltä tuntuu juosta noinkin pitkä matka näin säälittävillä kilometreillä. Olen juossut koko vuonna vaatimattomat 142 kilometriä ja muutama sata metriä päälle! Sen sijaan olen pyöräillyt 2 000 kilometriä ja käynyt salilla tooosi monta kertaa. Kunto on toisaalta hyvä, mutta juoksukunto vaatii juoksemista, joten se on aika heikko. Tällä taustalla ei oikein mitään tavoiteaikaa uskalla asettaa. Lähden silti viivalle hyvillä mielin nauttimaan juoksemisesta ja toivomaan, että paikat kestää. Kuukauden päästä on se tämän vuoden ensimmäinen juoksukohokohta ja tämän hetken päätavoite, nimittäin adidasheimon maali: Helsinki Half Marathon.

Eikö ole ihania heimolaisia?
Kuva: Pasi Salminen/Adidas

Adidasheimolla on tulossa taas avoimet treenit, joissa toivoisin näkeväni teitä lukijoita. Tulkaa ihmeessä mukaan ensi keskiviikkona 14.5. klo 19.00. Olkaa ajoissa, nimittäin valmentajani eivät odota. (Olen kokeillut ja joutunut juoksemaan porukan kiinni.) Meidän treeneissä on aina ihan mahtava tsemppihenki ja hyvä meininki. Kaikki rohkeasti mukaan! Ei tarvitse olla superjuoksija tai mitään, kunhan juokset oman juoksusi. Tällä kertaa luvassa on tekniikkaharjoituksia.

Rakas Harjakaiseni 😀

Huomista juoksutunnelmaa hieman latistaa se, että juoksen yksin. Olin kuvitellut, että samaan tapahtumaan osallistuvat voivat juosta kimpassa, mutta kun juoksijoita on niin älytön määrä (16 000), niin juoksijat on luonnollisesti jaettu eri lähtöryhmiin. Mä oon ilmoittautuessani ennustellut juoksevani ennätyksen, joka mun piti tänä vuonna juosta, niin olen heti alkupään lähtöryhmässä ja ystäväni lähtöryhmä lähtee vasta kahdenkymmenen minuutin päästä. 

Meikä

Toisaalta. Sain tänään postissa uudet bluetooth-kuulokkeet, joten matka sujuu iloisesti hyvää musiikkia kuunnellen. Kiitos MobileFun! Teen kuulokkeista vielä oman postauksen.

Huomisen juoksun jälkeen voin miettiä seuraavan puolikkaan aikatavoitteen uusiksi ja suunnitella tämän vuoden muihin juoksutapahtumiin osallistumistani. Harkitsen Tallinnan maratonia syyskuussa ja/tai Helsinki City Marathonia elokuussa. Tämän vuoden piti olla juoksun vuosi ja sellaiseksi se vielä voi kääntyä vastoinkäymisistä huolimatta.

Huh, mikä viikko on ollut. Yritän ehtiä huomenna vielä kertoa lisää kuulumisia. Pohdiskelupostaustakin vielä kelailen. 🙂

Toivottavasti huomenna ei sada.