Mökkiviikonlopun jälkeen seurasi monta rentoa (laiskaa) päivää. Pyöräilin kahtena päivänä työmatkat, kävin yksissä heimotreeneissä ja tänään kävin juoksemassa. Otsikko kuulostaa ehkä negatiiviselta, mutta se ei ole tarkoitus. Saman asian voisi naamioida vaikka palautumisviikoksi tai kertoa ihan rehellisesti, että tällä viikolla muut asiat ovat kiinnostaneet treenaamista enemmän. Oli vappu perheen kesken kotona, oli perhetapahtumaa, ystävien illanistujaiset x 2, siskon babyshowerit ja mitä vielä… Tosi paljon kaikkea muuta paitsi treeniä. Nyt onkin aivan hirveä polte päästä treenaamaan. Tänään kävin juoksemassa nopeasti ennen siskon babyshowereita ja harmitti kun ei ollut aikaa juosta pidemmästi. Pakko päästä tekemään kunnon raastotreeni johonkin väliin ja ensi viikon lauantaina onkin yhtäkkiä Helsinki City Run (puolimaraton), jonne ilmoittauduin joskus vuoden alussa. Viime viikolla postilaatikosta tipahti lähtölupa, joten sama se on mennä sinne testaamaan todellinen juoksukunto. Erityistä aikatavoitetta mulla ei ole, koska jalan kanssa pitää kuitenkin olla vielä realisti, mutta ykkösellä sen ajan pitäisi alkaa. 😉 Täytyy kuitenkin varautua henkisesti keskeytykseen tai huonompaan aikaan.
Laitetaan taas perinteeksi muodostunut kuvapläjäytys tähän loppuun.
Putkirullausta Helsinki Coretrainersilla, samalla reissulla tajusin, että mun Prismasta ostettu rulla on ihan sysipaska. Tuolla sai aivan erilaisen tuntuman ja jeesiä palautumiseen.
Seuraavana päivänä turvauduin taas Tuukkaan. Jalka alkaa olla tosi hyvässä kuosissa ja palautuu hyvin rasituksesta, joskin palautuminen vie edelleen vähän pidemmän ajan kuin terve koipi.
Olen testaillut adidaksen uusia get ready! -tuotteita. Ihanan raikkaita ja kesäisiä tuoksuja ja sopii ihanasti mun heimokassiin. On kaikki niin addua, niin addua. 🙂 Mä pidän aina treenikassissa jotakin raikasta tuoksua, koska olen sen verran turhamainen, että haluan yrittää peittää niitä luontaisia tuoksuja tällaisilla kukkaustuoksuilla. Tähän samaan settiin kuuluu myös suihkugeeli.
Joka viikko pitää vähintäänkin kerran istua merenrannassa ihmettelemässä maailmaa ja haaveilla.
Tää on niin parasta! Tänään juoksin 9 km pienimmän tytön pyöräillessä rinnalla ja loput 3 km vilistin yksin. En mä vaan osaisi elää ilman urheilua, varsinkaan ilman juoksua. Toivottavasti pystyn juosta piiiiitkään.
Pakko linkittää tähän loppuun albumi, jota kuuntelen nyt. Kaunista.
Pahoittelen näitä mun roiskaisupostauksia. Paljon on ihan oikeitakin aiheita mielessä, joita tekisi mieli pureksia täälläkin, mutta pelottaa heittäytyä avoimeksi ja jakaa omia syvällisempiä ajatuksia.
Aurinkoa ja hyvää mieltä tulevaan viikkoon!
<3, Elina
Tarkoitat varmaan lauantain Helsinki City Runia? 🙂 Missä lähtöryhmässä olet?
HCR oli viime vuonna tosi positiivinen ja mukava tapahtuma, vaikka paljastuikin lopulta alimittaiseksi. Juoksin siellä ekan puolikkaani ja matka meni karnevaalitunnelmassa kuin huomaamatta. Toivotaan aurinkoisempaan säätä ja hyvää juoksukuntoa!
Hei joo, niin tietysti tarkoitan 😀 Käyn korjaamassa tuon oikein tuonne tekstiin.
HCR:llä on kyllä monena vuonna ollut ihan loistava tunnelma.
Heipsan, todellakin olisi mukava kuulla syvällisempiä ajatuksia! 🙂
Ja sullahan on niin rautainen kunto että helposti pääset tavoitteisiisi 🙂
Kiitos 🙂
Nooh, en tiedä, mutta juoksen nyt ainakin toivottavasti läpi jollakin suht. kelvollisella ajalla. 🙂
Minua oikeesti kiinnostaisi lukea sun pohdinnoista Elina!
Kiva kuulla. Ehkä mä uskallan vielä…
Syvälliset jutut vaativat julkituontiin rohkeutta, mutta niistä voi saada paljon irti (sekä kirjoittaja, että lukijat). Ja pakko taas huokaista, että sinun “laiska” viikko on paljon aktiivisempi kuin monen “aktiivinen” viikko 🙂 Itselläni juoksut jo kolmatta viikkoa jäissä pikkuvarpaan murtuman takia, että ottaa päähän… Tsemppiä ja onnea HCR:ään!
Oletkohan muuten huomannut sähköpostia, jota lähetin jo jokin aikaa sitten?
Niinpä. Sama pätee ihan oikeassa elämässkin. Voi saada vain jos itse antaa.
Kiitos, sain sun meilin, mutta en ole ehtinyt vastata. Kiitos siitä. 🙂