Koko alkuviikko meni päänsäryn jälkimainingeissa. Oksetti, heikotti ja jomotti. Alkoi ihan tosissaan mennä hermot, kunnes sain viimetingassa hierojalle ajan. Juha on mestari. Menin päänsärkyisenä ja turhautuneena hierontapöydälle ja lähdin kivuttomana pois. Hieronnan jälkeen tuntui, että lähden lentoon, kun oli niin kivuton ja helpottunut olo. Jotain kummaa noissa niskoissa/hartioissa tapahtuu. Ehkä ne nyt vasta reagoi uudentyyliseen treenaamiseen tai sitten päänsärky johtuu stressistä.
Tiistain tuskainen ilme töistä
Eilen kävin salilla juuri ennen sulkemisaikaa. Juoksin juoksumatolla kiukut ulos. Juoksin kuusi kilometriä puoleen tuntiin. Puntteihin en uskaltanut koskea, kun päänsäryn etäinen muistutus tuntui vielä ohimoilla. Juokseminen oli ihanaa. En ikinä juokse juoksumatolla, mutta eilen se oli ihanaa vaihtelua.
Tänään sama juttu, ennen sulkemisaikaa pikainen treeni. Hyvä treeni. Hyvällä sykkeellä alusta loppuun. Tein koko kropan kerralla, kun edellisestä kunnollisesta treenistä oli reilu viikko aikaa. Treenin jälkeen alkoi taas tuttu jomotus. Nyt pitäisi venytellä Juhan neuvojen mukaisesti, ettei jyskytys taas villiinny ihan tosissaan.
Ps. Ihana itsenäisyyspäiväjuhla Tampere-talossa!
Eikö sulla vaikuta myöhäinen treenaaminen uneen? Itse en pysty seitsemän jälkeen treenailemaan ollenkaan, koska uni siirtyy parilla tunnilla :/
Vaikuttaahan se. Myöhäisten treenien jälkeen kukun myöhään yöllä. :/