Niin, mitä? Mielikuvitus otsikkojen kanssa meinaa loppua. Kuuntelen Floating Pointsin Shadows -albumia (hyvä!) ja listaan päässäni loppumatonta to do -listaa. Päätin sitten kuitenkin jatkaa viikonlopun zen-fiiliksiä ja tyytyä vain istumaan tässä sohvalla ja naputella tyhjänpäiväistä postausta.
Aamulla taistelin itseni töihin läpi lumikinosten pyörällä. Kaaduin taas, mutta tällä kertaa ei tullut edes mustelmaa, kun lunta oli niin paljon ja tiet kauttaaltaan auraamatta. Melkoinen kokemus. Aamun Hesarikin kertoi, että lumen voi ottaa haasteena ja näinhän mä sitten tein.
Tämän päivän Helmikuun kuvahaasteessa on aiheena dinner. No, mä otin lounaalla jo ennakkoa.
Ladoin salaatin viimeisenä, kun se tuli salaattilinjastoon viimeisenä. Tuolla alla on piilossa riistapyöryköitä, lämpimiä vihanneksia, kurkkua, tomaattia ja herneenversoja.
Oli taas niin kiire hakemaan tyttöjä, etten kerinnyt ottamaan kuvaa. Oli taas niin ihanat sävyt. Päiväkodilla klo 17.03. “Joo, heii, mä en oikein osaa vielä aikatauluttaa tätä talvipyöräilyä. Anteeksi!”
Tässä sitten se dinner.
Lopputulos.
Ettei totuus unohtuisi, kuvan ulkopuolelle jäi näkkileipä, jonka päällä oli tonnikalaa ja kaksi paahdettua fitnesspalaa, päällä juustoa ja voita. En jaksanut laittaa ruokaa. Lapsille eilisen jämiä.
Nyt lapset unille.
Kuinka ihmeessä voit syödä noin käsittämättömän vähän. Et saa päivän aikana rasvoja lähes lainkaan ja energiaa liikkuvaksi ihmiseksi aivan liian vähän. Tuo lounaasi on myös aika rajoittunut kun siinä on pelkästään salaattia ilman kastikkeita ja liha. Luulen, että olet aika säästöliekillä jatkuvasti ja osittain se selittää myös riippuvuuden herkkuihin.
Anonyymi: Ei tuossa ole kaikki, mitä päivän aikana söin, älä huoli. 🙂 Huomiossasi saattaa olla perää, mutta olen nyt herkkulakon aikana kiinnittänyt enemmän huomiota riittävään ravinnonsaantiin. Kastikkeita en käytä, koska en pidä niistä, mutta usein lisään salaattiini öljyä ja balsamicoa. Lisäksi syön paljon kalaa ja pähkinöitä, niistä saa rasvoja. Hmm. Oliskohan paikallaan pitää taas jonkin aikaa ruokapäiväkirjaa. Siitähän sen näkisi puuttuuko ruokavaliostani jotakin.
Pidä ihmeessä ruokapäiväkirjaa. Olisi tosi mielenkiintoista seurata!
Minusta näyttää hyvältä, enkä oikeastaan usko, että olet säästöliekillä vielä noilla syömisillä. On vaan ihmisiä, jotka pärjäävät vähemmällä ja meidän kulttuurissa se “riittävän ruoan määrän” käsite ei välttämättä aina ihan kohtaa todellista tarvetta, varsinkaan pieniruokaisempien kohdalla, mielestäni. Annoskoot ovat suuria ja niin edelleen. Tärkeintä on tietty, että voit hyvin ja jaksat 🙂 Kastiketta en itsekkään laittaisi, varsinkaan ruokaloissa.