Tein viime viikolla koulutyönä jutun, jota tehdessä selvitin, mitä tarkoittaa zero waste. Haastattelin juttuun Minniä, joka haastoi itsensä kokeilemaan, saisiko taloutensa sekajätteet mahtumaan lasipurkkiin. Tämä on se haaste, johon Minni tarttui ja kirjoittamani jutun voit käydä lukemassa täältä.
Olen törmännyt zero waste -juttuihin somessa ja lehdissä. Näissä esimerkeissä zero waste -elämää noudattavat ovat olleet jätteettömässä elämässä jo niin pitkällä, että he valmistavat itse pesutuotteensa eivätkä osta kaupasta lähestulkoon mitään, mistä tulisi jätettä. En ole voinut kuvitellakaan, että pystyisin koskaan vastaavaan.
Minnin zero waste -elämän opettelua seuratessani, olen itsekin oppinut paljon uutta. Syntyi ajatus, että ehkä minäkin voisin vähitellen pyrkiä samaan.
Kaikkien meidän kannattaisi pyrkiä elämään niin, että jätettä tulisi mahdollisimman vähän tai ainakin niin, että valtaosa jätteistä olisi mahdollista kierrättää. Kaikkia hankintoja olisi hyvä harkita. Kannattaa miettiä, ostatko aidosti tarpeeseen ja minkälaista laatua ostat? Voiko ostamaasi tuotetta mahdollisesti korjata tai muuten käyttää pitkään?
Asiaan perehtyminen sai minut heti muuttamaan kierrätystottumuksiani. Olen pitkään kierrättänyt taloutemme jätteet mahdollisimman tarkasti. Silti yllätyin, että lähes kaiken meidän taloudessa syntyvän jätteen voi kierrättää! Ennen olen laittanut monia roskia sekajätteeseen, kun olen luullut, ettei kaikkia ruoanvalmistustuotteista syntyviä pakkauksia voi kierrättää. Minnin vinkistä latasin HSY jäteopas -applikaation puhelimeeni ja ryhdyin jokaisen jätteen kohdalla tarkistamaan mihin se kuuluu.
Olen ottanut ensiaskeleita kohti zero waste -elämää ja nyt viikon kokeilun jälkeen sekajäteastiamme pohja näkyy vieläkin! Harmitti laittaa loppuun poltettujen kynttilöiden steariininjämät sekajätteeseen. Steariinia ei voi kierrättää. Nyt havahdun jokaisen turhan kertakäyttöastian ja ostetun muovikassin kohdalla. Opettelen nyt pitämään aina mukanani kestokassia ja kahvikuppia. Aivot naksahtivat eri asentoon.
Minusta tämä harjoittelu on mielekästä ja palkitsevaa. Jokaisen kierrätykseen kelpaavan jätteen kohdalla on pieni juhlahetki. 😀
Disclaimer: Näistä ekologisista asioista puhuttaessa monesti nostetaan esiin se, että pitäisi tehdä enemmän ja paremmin. Kyllä, mutta jokainen muutos vie eteenpäin. Olisi hyvä, että jokainen tekisi osaltaan parhaansa. Se riittää.
Meillä tehdään steariininjämistä sytytyspaloja! Oon antanut näitä joulunalla muistamisena jne. Oon tehnyt vanulapuista ja kävyistä, toimii!
Wau, onpa luovaa!
Samoja syttöpaloja saa myös valuttamalla steariinia kananmunakennosta revittyjen palojen päälle. Useinhan näitä muotoillaan ruusuiksi. On muuten toimiva jippo tälläiselle ulkoilmaa ja retkeilyä rakastavalle, uskomattoman huonolle avonuotion syyttäjälle..
En ole siis koskaan aiemmin kuullutkaan vastaavasta. Mahtavaa, kun kerroitte! Aina oppii uutta.
Itse olen vienyt steariinin jämät isälleni, joka käyttää niitä ulkotulien ”jatkamiseen”. No, steariinia tulee itselläni ainakin niin vähän, että isossa kuvassa asialla ei ole juuri merkitystä. Mielenkiintoinen kuitenkin myös tuo juttu sytytyspaloista!
Itse olen todella tyytyväinen muovinkeräykseen, jota olen hyödyntänyt puolisen vuotta. Se vähentää sekajätteen määrää reilusti. Nyt saimme muovinkeräyksen myös omaan talonyhtiöön, eikä niitä tarvitse enää roudata muualle, mahtavaa! Toisaalta puhtaat muovipakkaukset eivät haise, joten niitä on voinut aiemmin viedä pois harvemmin.
Mulla tulee näin talviaikaan poltettua paljon kynttilöitä, siksi olen pohtinut tätä steariiniasiaa. 🙂
Mä havahduin muovinkeräykseen vasta maaliskuussa ja siitä lähtien oon kierrättänyt nekin. Minusta tuo on ehdottomasti hyvä juttu! Toivottavasti mekin saisimme taloyhtiöön oman muovinkeräysastian, niin tämäkin helpottuisi vielä entisestään.