Endorfiinikoukussa

Viidennen vaelluspäivän aamuun heräsimme Kuonjarjoen autiotuvalta. Saimme nukkua yömme kahdestaan autiotuvassa ja puuhastella aamutoimet ihan omaan tahtiin. Lähdimme aamupäivällä jatkamaan matkaaa sumun läpi kohti Saarijärveä. Pakkasimme kuivat ja lämpimät varusteet rinkkoihin. Rinkat alkoivat olla aika kevyitä tässä vaiheessa, tosin teltta siirtyi mun rinkkaan kannettavaksi, koska Ramin rinkan yksi remmi meni rikki, eikä telttaa saanut mihinkään muualle järkevästi kiinnitettyä. Reitti oli meille jo tuttu, joten tiesimme mitä on edessä. Sovimme, että kävelemme Saarijärven tuvalle ilman ruokataukoa ja jatkamme siitä vielä pienen pätkän telttapaikalle. Olimme päättäneet, että laitamme teltan samaan paikkaan kuin menomatkalla.