Nahistunut olo

Pääsiäisen jälkeen olisi voinut kuvitella, että on entistä enemmän energiaa ja intoa, mutta jotenkin oon ollut ihan nuupahtanut. Oon saanut itseni töihin nipin napin kymmeneksi ja silloinkin on tuntunut, että otsasta kasvaa ulokkeita. Eilen ei huvittanut lähteä edes salille, mutta lähdettiin silti. En ollut suunnitellut etukäteen mitä teen ja päätin tehdä jalkatreenin, koska olkapäät ovat siinä kunnossa, ettei yläkroppatreeniä pysty tekemään. Hierontaa odotellessa. Pitäis varmaan aloittaa Buranakuuri sitä ennen.

Mulla ei ole oikeasti mitään kerrottavaa. Eilinen treeni oli sitä perushuttua, mutta tein ilmeisesti jotakin oikein, kun tänään on hanuriosasto muistuttanut olemassaolostaan. Oon myös pyöräillyt ilolla työmatkoja ja haaveillut jatkuvasti maantiepyörästä. En ole uskaltanut googletella niitä, koska siinä vois käydä niin, että ostaa täräyttäisin sellaisen. Mulla onkin suunnitelmissa ylipuhua pikkusisko myymään omansa mulle. Se on tällainen.

Oonpa mä angstinen. Hyi. Nyt lopetan ja fiilistelen esimerkiksi sitä, että saan veronpalautuksia sen verran, että maksan niillä rahoilla itseni reissuun jouluksi ja rupean heti säästämään, että koko perhe pääsee mukaan.