Pari tuntia tuon viimeisimmän postauksen jälkeen vatsatauti iski minuunkin. Ihan yhtäkkiä maha turposi palloksi ja tuli ihan hirveä olo. Ihmettelinkin päivällä käsiseisontaharjoituksia tehdessä, miksi voimat oli niin vähissä. Oon ollut eilisillasta tähän asti tässä vaakatasossa. Nyt alkaa jo helpottaa. Pystyin äsken jo syödä ja olo alkaa kohentua.
Oon katsonut kaikki turhimmatkin tv-sarjat telkkarista ja netti-tv:stä. Puuduttavaa. Ja jatkan sitä samaa…
Paranemisia sulle sinne!
Luin juuri työpäivän lomassa lounastunnilla muutaman postauksesi aiemmmilta päiviltä ja tunsin oloni piristyneeksi. Kirjoituksiasi on mukava lukea, keräsin positiivista energiaa ja suoriudun huonosta työpäivästä nyt paremmin.
PS. Kuvat ovat hienoja!
Terveiset täältä. Näyttää tutulta. Mulla tosin kuumetta, kurkkukipua ja lihassärkyä. Ei voi edes liikkuvaa kuvaa katsoa kun päätä särkee. Just eilen luin sun treenipostauksia kateellisena, koska itselläni tulee nyt kunnon tauko, sillä mua on nyt niin peloteltu jälkitaudeilla.
Ihana lastenhoitaja onneksi riensi hätiin ja saan nukkua. Paranemisia!
Anonyymi: Voi miten ihana kommentti! <3 Kiva kuulla, että oon saanut piristettyä. 🙂
Elisa: Paranemisia sinnekin! Kannattaa tosiaan toipua kunnolla. Toivottavasti pääset pian taas treenaamaan. Treenitauon hyvä puoli on se, että treeni maistuu sitten entistäkin paremmalle.
Hui, onneksi tauti on jo parempaan päin. Flunssan ja kuumeen kanssa pärjää, mutta oksennustauti on jotaki aivan käsittämättömän kamalaa. Täytyy tunnustaa, että aina lapsena oksentaessa huusin “Mie kuolen!!”. Se oli se tuska ko ei ehtiny vetää henkeä ko seuraava lasti oli jo tulossa ylös (mutta silti ehti huutaa apua ;o). Koitahan siis jaksaa levätä kunnolla.
Yritähän parantua <3 Ja jos supernannyt ovat jo katsottuna, kurkkaa myös maailman övereimmät häät 😆
Hurahtanu Heidi: Meidän pikkuisin vaikersi myös “apua” vatsataudin kourissa ja pyysi pitämään hänestä kiinni. Rassu!
Nyt mulla on jo suht ok olo ja oon taas töissä. 🙂
niobe: Tuota en olekaan vielä katsonut. Ehkä mä joskus heikkona hetkenä sorrun tuohonkin. 😀